Sukupuolikiintiöiden vaikutukset hallitusnaisten kompetenssiin ja valtaan - Empiirinen analyysi Suomesta, Ruotsista sekä Norjasta

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.authorNiemi, Juha
dc.contributor.departmentLaskentatoimen laitosfi
dc.contributor.departmentDepartment of Accountingen
dc.contributor.schoolKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Businessen
dc.date.accessioned2015-12-16T08:18:03Z
dc.date.available2015-12-16T08:18:03Z
dc.date.dateaccepted2015-11-04
dc.date.issued2015
dc.description.abstractTutkimuksessa pyritään selvittämään sukupuolikiintiöiden vaikutusta hallitusnaisten kompentenssiin ja valtaan. Tutkimuksen tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: 1: Onko hallituksissa istuvilla kiintiöttömillä naisilla on enemmän kompetenssia kuin kiintiönaisilla? 2: Onko kiintiöttömillä naisilla on enemmän valtaa hallituksissa kuin kiintiönaisilla? Tutkimus on toteutettu aineistotutkimuksena. Aineisto on kerätty Helsingin, Tukholman ja Oslon pörssiyhtiöiden vuosikertomuksista ja muusta saatavilla olevasta materiaalista. Vuosikertomukset ovat vuoden 2013 vuosikertomuksia. Näistä kerättiin hallituksen jäseniä koskevaa tietoa, joka koostettiin tilastolliseksi taulukoksi. Kerätyt tiedot olivat hallituksen jäsenten ominaisuuksia, jotka indikoivat heidän kompetenssia ja valtaa. Tilastollisina menetelminä käytettiin korrelaatio- sekä monimuuttujaregressioanalyysiä. Yhtiö- sekä maakohtaiset erot tasoitettiin vertaamalla naisten ja miesten välistä korrelaatio- ja valtaeroa kiintiö- ja kiintiöttömien yhtiöiden välillä. Useat korrelaatio- ja regressioanalyysin tulokset olivat p-arvoiltaan merkitsemättömiä, mutta johtopäätösiä pystyttiin tästä huolimatta tekemään niin yksittäisten muuttujien kuin kokonaisuuden osalta. Analyysien tulosten perusteella sukupuolikiintiöillä on positiivinen yhteys hallitusnaisten ulkomaan kansalaisuuteen. Kiintiönaisten ulkomaan kansalaisuuteen arvellaan syyksi sitä, että kasvaneen kysynnän takia päteviä naisia on vaikeampi saada hallitukseen, jolloin heitä on etsittävä laajemmalta alueelta. Tämän arvellaan kuitenkin tasaantuvan ajan kuluessa. Kompetenssin osalta tulokset osoittavat, että kiintiöyhtiöiden hallituksissa istuvilla naisilla on kompetenssia yhtä paljon, ellei jopa enemmän kuin kiintiöttömissä yhtiöissä. Vallan osalta tutkimuksen tulokset olivat epäselviä, joten hypoteesia ei voitu hylätä. Aihetta tulisi tutkia enemmän, sillä tämä tutkimus on ensimmäinen joka käsittelee kiintiöiden ja vallan sekä kompetenssin välistä suhdetta.fi
dc.ethesisid14179
dc.format.extent82
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/19280
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201512165798
dc.language.isofien
dc.locationP1 I
dc.programme.majorAccountingen
dc.programme.majorLaskentatoimifi
dc.subject.heleconlaskentatoimi
dc.subject.heleconaccounting
dc.subject.heleconpörssiyhtiöt
dc.subject.heleconexchange-listed companies
dc.subject.heleconhallitukset
dc.subject.heleconboards of directors
dc.subject.heleconsukupuoli
dc.subject.helecongender
dc.subject.heleconnaiset
dc.subject.heleconwomen
dc.subject.heleconosaaminen
dc.subject.heleconcompetence
dc.subject.heleconvalta
dc.subject.heleconpower
dc.subject.helecontasa-arvo
dc.subject.heleconequality
dc.subject.heleconPohjoismaat
dc.subject.heleconScandinavia
dc.subject.keywordSukupuolikiintiöt
dc.subject.keywordHallitus
dc.subject.keywordPörssiyhtiöt
dc.subject.keywordMonimuotoisuus
dc.subject.keywordDiversiteetti
dc.subject.keywordTasa-arvo
dc.subject.keywordvalta
dc.subject.keywordkompetenssi
dc.titleSukupuolikiintiöiden vaikutukset hallitusnaisten kompetenssiin ja valtaan - Empiirinen analyysi Suomesta, Ruotsista sekä Norjastafi
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.dcmitypetexten
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu tutkielmafi
local.aalto.idthes14179
local.aalto.openaccessyes

Files

Original bundle

Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
hse_ethesis_14179.pdf
Size:
1.32 MB
Format:
Adobe Portable Document Format