Väkivaltaisten naisten puvullinen kuvaus kauhuelokuvissa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2022
Department
Major/Subject
Pukusuunnittelu
Mcode
ARTS3012
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
53 + 4
Series
Abstract
Tämä opinnäytetyö tarkastelee fiktiivisten sarja- ja massamurhaajanaisten puvullista kuvausta kauhuelokuvissa. Työn tarkoituksena oli löytää, mikä yhdistää ja erottaa hahmoja ja millä keinoin väkivaltaisuus näyttäytyy heidän puvuissaan. Opinnäytetyön aihe syntyi sekä kirjoittajan pitkäikäisestä mielenkiinnosta kauhuelokuviin, että halusta tarkastella väkivaltaisia naishahmoja feministisestä tulokulmasta. Tutkimusmenetelmiä olivat kauhuelokuvien katsominen ja niissä näkyvien pukujen analysointi, elokuvien tekijöiden haastattelujen lukeminen sekä feministisien tutkimuksien lukeminen. Aihe on jaettu ensin kauhun naishahmoja pohjustavaan kappaleeseen, ja tämän jälkeen väkivaltaiset naiset ovat jaoteltu ikäluokittain kolmeen alakappaleeseen nuorista aikuisiin ja vanhoihin naisiin, jotka kukin sisältävät kahden ikäluokkaan sopivan naistappajan tarkastelun. Opinnäytetyöhön valikoidut elokuvat käsittelyjärjestyksessä ovat Audition (ohj. Miike, 1999), Office Killer (ohj. Sherman, 1997), Hellraiser (ohj. Barker, 1987), Hellbound: Hellraiser II (ohj. Randel, 1988), Inside (ohj. Bustillo ja Maury, 2007), Deep Red (ohj. Argento, 1975) sekä Friday the 13th (ohj. Cunningham, 1980). Tutkielma tuo päivänvaloon, miten tarkasteltuja väkivaltaisia naishahmoja yhdistää naiseuden näennäinen epäuhkaavuus, ja miten pukusuunnittelun keinoin naisten väkivaltaisuus piilotetaan tämän uhkaamattomuuden naamion alle. Varsinkaan elokuvien mieshahmot eivät osaa odottaa vaaraa naiselta. Kun patriarkaalisen yhteiskunnan vuoksi mies on tottunut valta-asemaan eikä täten osaa pelätä naista uhkana, on inhimillisen näköinen nainen väkivallan tuottajana järkyttävämpi näky, kuin puhtaasti hirviöksi puvustettu nainen. Viisi kuudesta tarkastellusta elokuvasta ovat miesten ohjaamia, ja naisen ohjaama Office Killer on myös elokuvista ainut, jossa elokuva ei rankaise väkivaltaista naista tämän teoistaan. Loppupäätelmäksi jäi, että vaikka tarkastellut naishahmot ovat keskenään hyvin erilaisia ja erinäköisiä, rajoittaa elokuva-alalla nähty heteronormatiivinen miehinen katse sitä, minkälaisia hahmoja kirjoitetaan ja miten heitä puvustetaan.Description
Supervisor
Väisänen, MerjaThesis advisor
Väisänen, MerjaKeywords
puku, pukusuunnittelu, elokuva, kauhu, tappaja, murhaaja, feminismi, naiskuva