Kallioaineksen korvaamisesta maantietoimituksessa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2011
Department
Major/Subject
Kiinteistöoppi
Mcode
Maa-20
Degree programme
Language
fi
Pages
vii + 60 s. + liitt. 1
Series
Abstract
Assessment of compensating rock substance has become topical trough nationally notable highway projects. Principles of valuating rock substance in Road Surveys are not yet established, and therefore value formation of rock materials need to be enquired into. Research is based on study of legislation and literature. Project area of main road 1, road section Muurla-Lohja, is examined in a case study. Research material consists mainly of guidebooks written by Finish environmental authorities and proceedings in surveys and courts. Compensation of rock substance is based on estates' premises for soil extraction permit, which is regulated in the Land Extraction Act. Elements mentioned in sections 3 and 6 of named act limit areas possibilities to get an extraction permit. Effects these elements have on compensation of substances are evaluated in general and property-specifically, for their relevance in permit deliberations are obviously subjective. Compensation of rock substance also presumes that extraction of resources is indeed the most profitable use for the estates at issue. When requisites for extraction permit are fulfilled, the value of the substance needs to be determined. Best suited method for valuating a possible extraction area is income method. Areas yield value is based on the quantity and quality of the substance it contains. However, distance to regional centers and regional demand of substance of specific quality, are deciding factors. According to current compensation practice, quality of the substance should be first grade (I), and the distance should be maximum 20 kilometers. For those real estates handled in the case study, was found no grounds for compensation of rock material. In most cases, the interpretation was based on the restrictive factors that would have hindered soil extraction. In other cases, the extraction actions would not have been economically viable for substances poor quality and poor links for transport. In these cases the costs of the rock extraction operations would have overran the potential returns. Research shows, that acquisition of rock quality data and information of elements that restrict rock extraction should be systematic so, that it would be easily attainable also for landowners. Practice of compensating rock substance should also be consistent so that decision making between compensating and not-compensating would be clearer. This would reduce the subjectivity of decision making, and transparency of the evaluation process could also increase landowners' belief in legal basis of compensation.Kallioalueen arvonmuodostuksen ja korvausarvioinnin tarkastelu erityisesti maantietoimituksessa on tullut ajankohtaiseksi valtakunnallisesti merkittävien moottoritiehankkeiden yhteydessä. Koska kallioaineksen arviointimenettely ei vielä ole vakiintunut toimituskäytännössä, on kallioalueen arvonmuodostukseen syytä perehtyä. Tutkimus on tehty pääosin lainsäädäntö- ja kirjallisuustarkasteluna. Tapaustutkimuksena on käsitelty valtatien 1 tieosan Muurla-Lohja hankealuetta. Suurimman osan tutkimusaineistosta muodostavat ympäristöviranomaisten laatimat oppaat sekä maantiehankkeiden toimitus- ja oikeuskäsittelyt. Kallioalueen korvaaminen maantietoimituksessa perustuu kohteen edellytyksiin saada maa-aineslain mukainen aineksen ottolupa. Mahdollisuuteen saada ottolupa vaikuttavat maa-aineslain 3 ja 6 §:ssä mainitut tekijät. Niiden merkitystä aineksen korvattavuuteen on pohdittu sekä yleisellä tasolla että kiinteistökohtaisesti, sillä tekijöiden vaikutus lupamenettelyyn on ilmeisen subjektiivinen. Kallion korvaaminen edellyttää myös, että juuri ainestoiminnalla saavutettaisiin kiinteistön suurin tuotto. Maa-ainesluvan edellytysten toteutuessa on aineksen korvaamiseksi selvitettävä kallion arvo. Ainesalueiden arviointiin soveltuu parhaiten tuottoarvomenetelmä. Alueen tuottoarvo perustuu sen sisältämän aineksen määrään ja laatuun kuitenkin niin, että arvo riippuu eniten kuljetusetäisyydestä kulutuskeskuksiin, sekä laatuluokan mukaisen aineksen kysynnästä. Nykyisen korvauskäytännön mukaan korvattavuudelta on edellytetty, että aines on ollut parasta laatuluokkaa (I), ja että kuljetusetäisyys käyttökohteeseen on ollut enintään 20 kilometriä. Tapaustutkimuksessa käsitellyillä kiinteistöillä ei katsottu olevan perusteita kallioaineksen korvaamisella. Useimmiten tulkinta perustui kiinteistön käyttöön vaikuttaviin rajoittaviin tekijöihin. Muilta osin aineksen hyödyntäminen ei taas olisi ollut taloudellisesti kannattavaa sen huonon laadun ja huonojen kuljetusyhteyksien perusteella. Näissä tapauksissa kallion käyttöönoton kustannukset olisivat nousseet mahdollisia tuottoja suuremmiksi. Tutkimuksen perusteella kallioainesten laatutiedon ja alueellisten rajoittavien tietojen keraaminen tulisi olla järjestelmällisempää niin, että tieto olisi myös helpommin maanomistajien saatavilla. Kallioaineksen korvaamiselle pitäisi myös kehittää yhtenäisempi käytäntö, niin, että jako korvattavien ja ei-korvattavien alueiden välillä olisi selkeämpi. Näin päätösten subjektiivisuus vähenisi ja arvioinnin läpinäkyvyys voisi myös lisätä maanomistajien luottamusta lunastuskorvausten oikeusperustaan.Description
Supervisor
Vitikainen, ArvoThesis advisor
Granskog, ToreKeywords
extractable soil resource, maa-aines, rock substance, kallioaines, compensating, korvaaminen, road survey, maantietoimitus