Tekstinä tihentyvää – Kirjoittaminen moniruumiillisena, materiaalisena sommittumana
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Art Education
Language
fi
Pages
65
Series
Abstract
Taiteen maisterin opinnäytetyö Tekstinä tihentyvää – Kirjoittaminen moniruumiillisena, materiaalisena sommittumana on taiteellinen ja autoteoreettinen tutkielma, joka kehiytyy fenomenologisen ja uusmaterialistisen ajattelun alueilta. Työn tutkimusmenetelmä on kirjoittaminen. Sen ympärille muodostuu erilaisia kysymyksenasetteluja liittyen tutkijan ja tutkimusaineiston suhteisuuteen, tekstiin syöttyneeseen ajatteluun ja aineksisuuteen, kielellistetyn ja ei-kielellistetyn yhtäaikaisiin läsnäoloihin ja kirjoittamiseen ruumiillisena tapahtumana, jossa on kirjoittajan lisäksi läsnä muita olijuuksia, asioita, tuntuja ja ilmiöitä. Tutkielma kehkeytyy kirjoittamastani poeettissävyisestä Vistas-tekstistä. Vistas-tekstin lisäksi tutkielman ajattelua sidostava elementti on tutkielmaan liitetyt tekstikatkelmat, jotka tulevat nimetyiksi suttuteksteinä. Suttutekstit ovat viimeistelemättömiä muistiinpanoja ja sotkuisia merkintöjä. Vistas-tekstiä ja suttutekstikatkelmia ajattelen yhtä lailla tutkielman aineistoina, menetelminä ja ajattelua kokoavina tihentyminä. Tutkielma ottaa muotoaan tekstienvälisissä tiloissa, joissa kirjoittaminen, lukeminen, tutkiminen ja ajattelu tapahtuvat toistensa kautta ja toisistaan vaikuttuen. Tärkeä käsite menetelmälleni on feministiteoreetikko Karen Baradin diffraktio, läpilukeminen. Tutkielman käsitteelliset kiintopisteet kumuavat Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin filosofiasta, josta myös tutkielmani muu teoreettinen lähdeaineisto ammentaa. Tutkielma muodostuu johdantolukujen jälkeen kolmeksi osioksi. Niistä ensimmäinen käsittelee kirjoittamista tutkimusmenetelmänä. Osio jaottuu kahteen lukuun, joista ensimmäinen kehystää vähäisen kirjoittamisen tutkielmalleni merkitseväksi asenteeksi. Vähäinen kirjoittaminen on rekisteri, joka toisaalta tarkentaa omaan ruumiilliseen kokemukseeni ja havaintooni, mutta myös koettelee rajoja itsen ja ympäröivän, sisäisen ja ulkoisen välillä. Toinen luku suhteuttaa toisiinsa kirjoittamista, lukemista, suuntaamista ja seuraamista. Suuntaaminen ja seuraaminen ovat menetelmällisiä tapoja suhtautua kirjoittamieni suttutekstien tuottamaan tietoon ja ajatteluun. Toisessa osiossa seuraan kirjoittamiani suttutekstejä kaukaiseen maisemaan, Ison Suolajärven laaksoon Utahissa, Yhdysvalloissa. Aistin maisemaa etäisyyden päästä ja muistinvaraisesti, mutta kuitenkin ruumiilliseen kokemukseen pohjaten. Maiseman tapahtumat ovat painautuneet minua vasten ja menneet lävitseni, ruumiini on ollut osa maisemaa, ja maisema on edelleen jollakin lailla ruumiissani ja ruumiini. Maiseman katoava suolajärvi ja myrkyllinen raskasmetallipöly muodostuvat kokemukseni, ruumiini ja kirjoittamiseni ulottumiksi, ylettymiksi ja ääriksi. Näiden kautta etäisyys, poissaolo ja ilmastokatastrofin laajan mittakaavan prosessit tuntuvat hetkittäin likeisinä, jaettuina ja ruumiidenvälisinä tiloina. Kolmas osio jaottuu kahteen lukuun. Ensimmäisessä ajattelen pedagogisen tapahtuman kautta moniruumiillisia kokoontumisia ja kerääntymisiä. Toisessa osiossa ajattelen kirjoittamalla tutkimista tuntoistettuna ja ruumiillistettuna menetelmänä, jossa kirjoittamisen myötä myös kirjoitun. Kirjoittuminen merkitsee tutkielmassani huomiota siitä, että toimintani muuntaa ajatteluani ja vaikuttaa ruumiilliseen kokemukseeni. Tutkielma on tilanteinen ja hetkellinen jäsennelmä. Tämän auki lausuminen on työssäni tärkeää. Hajanaisuus, katkelmallisuus ja monihahmotteisuus ovat tutkielmassa tuottuvan tietämisen tapoja, tyylillisiä valintoja ja ajattelullisia keinoja, joilla luotaan ruumiiseeni, ruumiissani, ja ruumiistani muualle, mahdollisesti myös kohti lukijaa.Textual condensations – Writing as a multiple-bodied, material assemblage is an artistic and autotheoretical Masters of Arts thesis that emerges from the fields of phenomenological and new materialist thought. The research method of the thesis is writing. Different questions arise around it concerning the relationality between the researcher and the research material, the thinking and materiality that become the text, the simultaneous presence of the linguistic and the non-linguistic, and writing as a bodily event, in which other beings, things, sensations, and phe-nomena are present and affect the writer. The thesis unfolds from a poetic text ‘Vistas’ that I have written. In addition to ‘Vistas’, an element that binds the thinking of the thesis is an assortment of text fragments attached to the thesis, which I consider text scraps. The text scraps are unfinished notes and messy jottings. I view ‘Vistas’ and the other text scraps equally as the material, the method, and the condensa-tions of thought that make up the thesis. The thesis takes shape in intertextual spaces where writ-ing, reading, researching, and thinking occur through each other. An important concept for my methodology is feminist theorist Karen Barad's diffraction. The theoretical framework of my thesis stems from the philosophy of Gilles Deleuze and Félix Guattari, from which the rest of my theoretical material also draws. After the introductory chapters, the thesis consists of three sections: The first addresses writing as a research method. The first section is divided into two chapters, the first of which frames the mode of scarce writing as a significant aspect of my thesis. Scarce writing is a register that, on the one hand, amplifies my own embodied experience and perception, but also tests the boundaries between the self and that which surrounds it, the internal and the external. The second chapter relates writing, reading, orienting, and following to each other. Orienting and following are methodological ways of relating to the knowledge and thinking produced by the scrap texts I have written. In the second section, I follow my scrap texts to a distant landscape, the Great Salt Lake Valley in Utah, USA. I perceive the landscape from a distance and from memory, but also from my bodily experience. The landscape has been pressed against me and passed through me, my body has been part of the landscape, and the landscape is still in some way in my body and my body. The landscape's disappearing lake and emerging toxic heavy metal dust become the reaches, spans, and edges of my experience, my body, and my writing, through which distance, absence and the large-scale processes of climate catastrophe are felt momentarily as intimate, shared, and transcorporeal spaces. The third section is divided into two chapters. In the first, I reflect on pedagogical events as multiple-bodied gatherings and assemblages. In the second chapter, I think about writing as a tactile and embodied method that transforms my thinking and affects my embodied experience. The thesis is a situational and fleeting articulation. It is vital for my work to express that. Fragmentation and ambiguity are the ways of knowing, the stylistic devices and the practices of thinking produced in the thesis. Through them I create a relation of my body, in my body, and from my body to elsewhere, possibly also towards the reader.Description
Supervisor
Tuovinen, TaneliThesis advisor
Tuovinen, TaneliKeywords
pöly, katkelmallisuus, poetiikka, ruumiillisuus, kirjoittaminen, uusmaterialismi, affekti, moniruumis