High-performance liquid chromatographic analysis of anthocyanidins in berries and red wine

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

2001

Major/Subject

Epäorgaaninen kemia

Mcode

Kem-35

Degree programme

Language

en

Pages

66

Series

Abstract

Työn tarkoituksena oli kehittää korkean erotuskyvyn nestekromatografinen menetelmä kuuden marjoista ja hedelmissä esiintyvän antosyanidiinin (delfinidiini, syanidiini, petunidiini, pelargonidiini, peonidiini ja malvidiini) kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen määritykseen. Tutkielman kirjallisuusosassa on tarkasteltu antosyaanien rakennetta, kemiallisia ominaisuuksia ja tehtäviä. Lisäksi on esitelty kirjallisuudessa käytettyjä korkean erotuskyvyn nestekromatografisia menetelmiä antosyaanien ja antosyanidiinien analysoimiseksi. Myös mansikan, mustikan, mustaherukan ja Cabernet sauvignon-punaviinin antosyaanipitoisuudet kirjallisuuslähteiden mukaan on esitetty. Työn kokeellisessa osassa hydrolyysiolosuhteet optimoitiin erikseen sekä pakkaskuivatulle marjanäytteelle (mustikka) että punaviinille. Kaupallisia antosyanidiinistandardeja käytettiin näytteiden sisältämien aglykonien identifioimiseen ja kvantitointiin hydrolyysin jälkeen. Tunnistaminen suoritettiin diodirividetektorilla käyttäen aallonpituutta 530 nm delfinidiinille, syanidiinille, petunidiinille, peonidiinille ja malvidiinille ja 510 nm pelargonidiinille. Erotukseen käytettiin käänteisfaasi kolonnia ja eluentteina 10 % muurahaishappoa ja asetonitriiliä, joiden suhdetta muutettiin gradienttiohjelmalla 35 °C lämpötilassa. Kvantitointiin käytettiin piikkien pinta-aloihin perustuvaa ulkoisen standardin menetelmää. Menetelmän luotettavuutta tutkittiin määrittämällä kalibraatiokäyrien lineaarisuus (korrelaatio kertoimet yli 0,999 tutkituilla pitoisuusalueilla), vertaamalla toisiinsa standardi- ja näytepiikkien retentioaikoja ja spektrejä, määrittämällä toteamisraja (3,15-8,49 ng/injektio) ja määritysraja (10,5-28,3 ng/injektio) sekä takaisinsaantoprosentit (95-102 % aglykoneina ja 69-104 % glykosidista muodoista) kullekin antosyanidiinille. Menetelmän toistuvuutta tutkittiin seuraamalla kahden näytteen kokonais-aglykonipitoisuutta 14 analyysipäivän ajan ja määrittämällä tulosten variaatiokerroin (1,41 % mustikkanäyteelle ja 2,56 % talonsisäiselle referenssinäytteelle). Työssä kehitetty menetelmä osoittautui tehokkaaksi pakkaskuivattujen marjanäytteiden ja punaviinin antosyanidiinipitoisuuden luotettavaan määrittämiseen. Mansikan kokonaisantosyaani-pitoisuus oli 37,8 mg/100g, mustaherukan 205 mg/100g, mustikan 588 mg/100g ja Cabernet sauvignon-punaviinin 40,8 mg/100ml. Tulokset olivat yhtäpitävät kirjallisuudessa esitettyjen pitoisuuksien kanssa.

Description

Supervisor

Kulmala, Sakari

Thesis advisor

Kumpulainen, Jorma

Keywords

Other note

Citation