Modernin syrjäytyseräkeiton tasaisuuden problematiikka

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

1999

Department

Puunjalostustekniikan osasto

Major/Subject

Selluloosatekniikka

Mcode

Puu-23

Degree programme

Language

fi

Pages

104

Series

Abstract

Työssä tutkittiin miten keittimen hakepakkaus, hakkeen pasutus, valkolipeäimeytys ja keiton liuoskiertojen muuttaminen vaikuttavat SuperBatch-keiton tasaisuuteen. Lisäksi selvitettiin keittojen väliseen laadunvaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Pakkausasteella havaittiin olevan keittimen sisäistä kappahajontaa tasoittava vaikutus. Tämän oletettiin johtuvan pakkautumistiheyden vaihteluiden tasoittumisesta. Homogeenin pakkautumistiheys loi edellytyksen tasaiselle lämpötilan ja keittokemikaalien siirtymiselle. Pakkautumistiheyden havaittiin myös nostavan keittimen kapasiteettiä. Keittimen yläosan korkeampaan kappatasoon voitiin vaikuttaa kierrättämällä keittoliuoksia enemmän keittimen ylä-osaan, jolloin kiertoja muuttamalla saavutettiin korikeitoilla mitattuna erittäin tasaisia keittoja. Keskihajontataso oli alhaisimmillaan alle 0,5 yksikköä. Hakkeen pasutuksella ei todettu olevan vaikutusta keiton tasaisuuteen. Tämä johtui mahdollisesti siitä, että pasutus vaikutti myös hakepakkaustapahtumaan kasvattaen pakkaustiheyden vaihtelua, millä oli vaikutus keittoliuosten kanavoitumiseen. Valkolipeäimeytyksen ei havaittu myöskään vaikuttavan kappahajontaa tasoittavasti. Valkolipeäimeytyksellä näytti olevan alakorien viskositeettiä nostava vaikutus. Eri modifikaatioiden yhdistelmiä tutkittiin ja havaittiin, että korkeimmat viskositeetit tuotti yhdistelmä liuoskierto, pasutus ja valkolipeäimeytys. Tämän yhdistelmän lajiteltu saanto oli myös korkein. Modifikaation yhdistelmästä riippumatta havaittiin alakorien viskositeettien olevan alhaisemmalla tasolla kuin ylä- ja keskikoreilla. Lujuushäviö oli havaittavissa myös PulMac-kuidunlujuusanalyyseissä. Tämän oletettiin johtuvan kuumamustalipeätäytön korkeasta alkaliväkevyydestä ja lämpötilasta. Keittimen alaosan hakkeet saivat huomattavasti voimakkaamman alkali- ja lämpötilakäsittelyn, jolloin hiilihydraattien reaktiot ovat varsin erilaisia keittimen eri osissa. Lujuushäviötä korjattiin laskemalla alkalikonsentraatiota ja valkolipeän lämpötilaa. Näiden toimenpiteiden havaittiin nostaneen lopputuotteen viskositeettiä n. 30 ml/g. Keittojen välisen laadun vaihteluun vaikuttivat mm. KML-täytön tehokkuus, loppusyrjäytys, kemikaalien annostus ja keitinpunnitus. Huonon KML-tehokkuuden havaittiin nostavan keiton kappatasoa. Merkittävimmäksi huonon tehokkuuden aiheuttajaksi havaittiin keittimen yläsihdin tukkeutuminen. Huono KML-tehokkuus aiheuttaa myös keittämön tasapainon muuttumisen, jolloin keittoja ei voida lopettaa aikataulun mukaisesti. Keitot keittyvät liian pitkälle, josta aiheutuu tavoitekappatasoa alhaisempia keittoja. Keitinpunnituksessa havaittiin suuria eroja, jolloin alkaliannokset vaihtelivat keittojen välillä.

Description

Supervisor

Gullichsen, Johan

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120445500

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK