Solving Challenges and Opportunities – Applying Design Thinking into Human Resource Development

Abstract

The world of work today is complex and constantly changing. It requires organizations and employees to continuously learn new skills, adapt, and change behavior. Instead of struggling with finding talent and needed skills, many organizations are focusing more energy towards developing talent and skills within the organization. Hence, Human resource development (HRD) functions have gathered more interest among researchers and practitioners.

This research aims to gather qualitative data on the current state of Finnish HRD practices and suggest how the area of human resource development could improve through the application of design methods. The data was collected from 11 case companies through semi-structured interviews with HRD professionals.

The study suggests that HRD professionals are currently trying to solve challenges and opportunities related to supporting learning, sharing the responsibility of learning, and combining strategic objectives with individual needs through learning and development. The case companies are keen on decentralizing the responsibility of learning, so that it divides between different stakeholders within the organization. Much emphasis is put onto the individuals, and for them to communicate their developmental needs and wishes. Supervisors have a significant impact in supporting learning and communicating learning needs. The HRD’s role is more of an enabler; they provide sufficient learning opportunities and work in combining the strategy with the employees’ needs and wishes.

The research also indicates that design thinking, its tools and methods could be applied onto HRD practices. Design practices could help in making the process more user-centered. It could allow HRD functions to find and create solutions that provide better effectivity and results.

This study provides knowledge onto the constantly changing and evolving field of HRD and highlights new focus areas for both researchers and practitioners.

Tämän päivän työelämä on monimutkainen ja jatkuvan muutoksen alla. Tämä työelämän muuttuva luonne vaatii yrityksiä ja työntekijöitä oppimaan uusia taitoja, sopeutumaan ja muuttamaan käytäntöjään jatkuvasti. Sen sijaan, että organisaatiot yrittävät löytämään uutta ja tarvittua taitoa yrityksen ulkopuolelta, he ovat suunnanneet enemmän energiaa organisaation sisäisen tiedon ja taidon kehittämiseen. Siksi henkilöstön kehittämisen ala kerää yhä enemmän huomiota ja kiinnostusta tutkijoiden ja ammattilaisten keskuudessa.

Tämä tutkimus pyrkii keräämään kvalitatiivista tietoa henkilöstön kehittämisen tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Lisäksi tutkimus pyrkii ymmärtämään miten henkilöstön kehityksen alaa voisi kehittää muotoiluajattelun keinoin. Tutkimustieto kerättiin laadullisilla haastatteluilla 11 suomalaisen yrityksen henkilöstön kehittämisen asiantuntijoiden kanssa.

Tutkimustulokset osoittavat, että henkilöstön kehittämisen ammattilaiset kamppailevat parhaillaan oppimisen tukitekijöiden, oppimisvastuun, sekä strategian ja yksilön tavoitteiden yhdistämisen kanssa. Tutkimuksessa mukana olleet yritykset pyrkivät hajauttamaan oppimisen vastuuta organisaation eri sidosryhmille. He näkevät, että yksilön rooli ja vastuu oppimisessa on suuri; heidän tulisi nostaa esiin omia kehitystavoitteitansa. Esihenkilöillä on tärkeä rooli oppimisen tukemisessa sekä oppimismahdollisuuksien viestimisessä. Henkilöstön kehittämisen ammattilaisten rooli on muuttunut enemmän mahdollistajaksi; heidän tehtävänään on tarjota riittävästi relevantteja oppimismahdollisuuksia, sekä yhdistää yksilön kehitystarpeita ja organisaation strategisia kehitystavoitteita.

Lisäksi tutkimus ehdottaa, että muotoiluajattelu, sekä sen työkalut ja metodit voisivat tukea henkilöstön kehittämisen ammattilaisia siten, että prosessista tulisi käyttäjäkeskeisempi. Muotoiluajattelu voisi auttaa henkilöstön kehittämisen ammattilaisia löytämään ja luomaan oppimisratkaisuja, jotka tarjoavat entistä parempia tuloksia ja tehokkuutta.

Tämä tutkimus tarjoaa lisätietoa jatkuvan muutoksen ja edistyksen alla olevaan henkilöstön kehittämisen alaan – niin tutkijoillekin, kuin ammattilaisille.