Asemakaavoitus osana yksityistä hankekehitystä - prosessinäkökulma kolmeen tapaukseen
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2019-06-17
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)
Language
fi
Pages
106 + 2
Series
Abstract
Diplomityö käsittelee kunnan ja yksityisen hankekehittäjän yhteistyössä toteutuvaa asemakaavoitusta osana asuinrakennuttamisen ydinprosessia. Työn tavoitteena on prosessinäkökulmaa soveltaen ollut tutkia hankekaavoituksen käytäntöjä sekä tunnistaa siinä ilmeneviä hyviä toimintatapoja ja kehityskohtia. Tapaustutkimuksen kohteena on ollut yksityisen hankekehittäjän portfolioon sisältyneet asuinrakennuttamishankkeet Espoossa, Turussa ja Vantaalla. Kirjallisuusosassa luotiin katsaus hankekaavoituksen toimintaympäristöön. Prosessiajattelua hyödynnettiin lähestymällä prosessia elinkaaren sekä dialektisen, vuorovaikutteisen kehityksen kautta. Näkökulman avulla kerättiin aineistotriangulaation keinoin analysoitu tutkimusaineisto, joka koostui asiantuntijahaastatteluista, kokousmuistioista ja -pöytäkirjoista sekä virallisesta kaavoitusdokumentaatiosta. Kerätystä aineistosta nostettiin esiin kiinnostavia piirteitä mm. prosessien rajapintojen, resurssien, tavoitteiden ja vuorovaikutuksen teemoista. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme rinnakkaista osaprosessia, jotka jakautuivat maaomaisuuden kehittämiseen, kaavoitukseen ja rakennussuunnitteluun. Havaintona esitettiin, että osaprosessien välisiin mekanismeihin vaikuttavat niin maanomistuksellinen tilanne, osaprosesseihin kiinnitetyt resurssit, kokous- ja päätöksentekomenettelyt kuin organisoitumiseenkin liittyvät erityispiirteet. Perinteisiä kaavoitusviranomaisen tehtäviä voidaan jo nykykäytännöissä siirtää laajalti yksityisille toimijoille. Riittävällä yksityisellä resursoinnilla voi olla kaavoituksen käynnistävä ja sitä nopeuttava vaikutus. Resurssien osalta erityistä huomiota kohdistettiin toimijoiden kyvykkyyksiin sekä tiedon jakamiseen. Tiedolla on merkittävä rooli yhteistyöhankkeissa; hyvä käytäntö on panostaa oikea-aikaisuuteen, laatuun ja jakamista tukeviin järjestelmäratkaisuihin. Päätöksenteossa korostuu avoimuus, alkuvaiheessa saavutettu tavoitteellinen yhteisymmärrys sekä kokousmenettelyjen ja kirjallisten sopimusten tärkeys. Työn perusteella suunnitelman kattaessa sekä yksityistä ja kunnan omistamaa maata, näyttäytyy alueen suunnittelu markkinavetoisempana kehittämisenä, joka edesauttaa myös yksityisen toimijan intressien toteutumista osana päätöksentekoa. Hankekaavoituksen suhde kansalaisyhteiskuntaan on haastava, sikäli kun prosessi kehittyy pääasiassa kunnan ja hankekehittäjän vuorovaikutuksessa eikä ”organisaatio” ulotu alueen käyttäjiin saakka. Kytkentää voisi kuitenkin hakea määrittämällä tapauskohtaisesti asiakasarvoa sekä hyödyntämällä hankekehittäjän vahvaa markkinointiosaamista uudenlaisten käytäntöjen muodostamisessa.The thesis focused on the detailed land-use planning process conducted by co-operation of municipality and the private project developer. The aim of the study, applying the process viewpoint, was to study planning practices and identify good practices and development points. The case study has focused on residential development projects in Espoo, Turku and Vantaa included in the portfolio of a private project developer. A review of the process environment was created in the literature section. Process thinking was utilized by approaching the process through life cycle and dialectical & interactive development. The processual approach was used to collect research data that was analyzed by means of material triangulation, consisting of expert interviews, meeting memos and minutes, and official zoning documentation. Interesting features considering processes, interfaces, resources, goals, and interactions, were raised from the collected data. The study identified three parallel sub-processes, which were divided into land-use development, zoning and building design. As an observation, it was suggested that the mechanisms between the sub-processes are influenced by land ownership, resources allocated to the sub-processes, meeting and decision-making procedures, as well as specific organizational features. The traditional tasks of the planning authority can already be transferred to private operators in the current practice. Adequate private resourcing can have an impact on planning, accelerating it. In terms of resources, attention was paid to capabilities of the actors and to sharing of information. Information plays a significant role in collaborative projects and should be considered in terms of quality, sharing and systems aspects. In decision-making, openness, goal-oriented consensus building in the early stages and the importance of meeting procedures and written agreements are emphasized. Based on the results, when the plan covers both private and public land, the planning process is more market-driven, which also contributes to the realization of the interests of the private operator as part of decision-making. Thus, the relationship between project planning and civil society is challenging, as the process develops mainly through interaction between the municipality and the project developer, and the 'organization' does not reach users in the area. However, coupling could be sought by defining customer value on a case-by-case basis and utilizing the strong marketing expertise of the project developer to create new practices.Description
Supervisor
Mäntysalo, RaineThesis advisor
Staffans, AijaHaigh, Katariina
Keywords
asemakaavoitus, hankekehitys, kumppanuus, prosessinäkökulma