Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta tie- ja katurakentamisessa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2019-03-11
Department
Major/Subject
Water and Environmental Engineering
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Water and Environmental Engineering (WAT)
Language
fi
Pages
76 + 8
Series
Abstract
Infra-alalla on havaittu tarve kehittää menetelmiä, joilla voidaan arvioida infrarakentamisen ympäristökestävyyttä. Erityisesti uusiomateriaalien huomioiminen päästölaskennassa on melko uusi asia, johon ei ole vielä olemassa yhtenäisiä menettelytapoja. Tämän diplomityön tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten infrarakentamisen päästölaskentaa tulisi kehittää. Diplomityössä selvitettiin asiantuntijahaastattelujen avulla, mitkä ovat tärkeimpiä infrarakentamisen ympäristökestävyysindikaattoreita. Päästölaskentaesimerkin avulla tarkasteltiin, miten uusiomateriaalien käyttö vaikuttaa tiehankkeen rakentamisvaiheen CO2-päästöihin ja miten se, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet otetaan huomioon päästölaskennassa, vaikuttaa päästölaskennan tuloksiin. Diplomityössä tehtyjen asiantuntijahaastattelujen perusteella kasvihuonekaasupäästöjä kuvaavat indikaattorit ovat tällä hetkellä tärkeimpiä infrarakentamisen ympäristökestävyysindikaattoreita. Haastateltavien mukaan infrahankkeiden ympäristökestävyystarkasteluissa on hyvä käyttää myös resurssi- ja materiaalitehokkuutta kuvaavia indikaattoreita. Diplomityön päästölaskentaesimerkin tulosten mukaan uusiomateriaalien käytöllä voidaan vähentää hankkeen CO2-päästöjä. Laskentaesimerkissä betonimurskeelle tehdyssä tarkastelussa kuitenkin huomattiin, että se, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet otetaan huomioon päästölaskennassa, voi vaikuttaa huomattavasti päästölaskennan tuloksiin. Uusiomateriaalien valmistuksen ja jalostamisen päästöjen allokoiminen edellisen prosessin (prosessin, josta uusiomateriaali on peräisin) päästöihin, tuo uusiomateriaaleille etua vertailtaessa niiden päästöjä perinteisiin materiaaleihin. Infrarakentamisessa kuljetukset ovat suurten materiaalimäärien takia suuressa roolissa päästöjen muodostumisessa. Betonimurskeen osalta päästölaskennan tuloksiin vaikuttaa erityisesti se, miten huomioidaan betonimurskeen kyky sitoa hiilidioksidia. Diplomityön johtopäätös on, että kansallinen ohjeistus infrarakentamisen päästölaskennan suorittamisesta olisi tarpeen. Ohjeistusta tarvittaisiin ainakin siitä, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet päästölaskennasta tulee huomioida, miten betonimurskeen hiilensidontakyky tulee ottaa huomioon, mitä tietolähteitä päästölaskennassa tulee käyttää ja mitkä kaikki työmaatoiminnot päästölaskennassa tulee ottaa huomioon.The need for developing methods to assess environmental sustainability of infrastructure construction has been identified in the infrastructure sector. In particular, the inclusion of secondary materials in emissions calculations is a rather new issue that does not yet have uniform practices. The purpose of this thesis was to provide information on how the emission calculation of infrastructure construction should be developed. Expert interviews were used to examine what are the most important environmental sustainability indicators of infrastructure construction. An emission calculation example was conducted to find out how the use of secondary materials affects CO2 emissions of the construction phase of a road project, and how the inclusion of different life cycle phases of secondary materials affects the results of the emission calculation. Based on the expert interviews, the greenhouse gas emission indicators are currently the most important environmental sustainability indicators for infrastructure construction. Using of indicators describing resource and material efficiency is also advisable. According to the results of the emission calculation, the use of alternative materials can reduce the CO2 emissions of the project. However, it was noted that the results of the emission calculation can vary significantly depending on which phases of the secondary materials’ life cycle have been taken into account. Allocating emissions from the production and processing of secondary materials to emissions from the previous process (the process from which the secondary material originates) brings an advantage to the secondary materials when comparing their emissions to conventional materials. Due to the large amount of materials used, transportation forms a major part of the emissions of the construction phase of an infrastructure. Concerning the emissions of crushed concrete aggregate, the inclusion of the CO2 capture of concrete is a factor affecting the results of the emission calculations. The thesis concludes that there is a need for national guidance on the calculation of emissions from infrastructure construction. Guidance would be needed, at least, on the following issues: which life cycle phases of secondary materials should be taken into account in the emission calculation, how to take into account the carbon binding capacity of crushed concrete aggregate, which data sources should be used and which operations at the construction site should be taken into account in the emission calculation.Description
Opinnäytetiedoston kansilehdellä väärä vuosiluku.
Supervisor
Sorvari, JaanaThesis advisor
zu Castell-Rudenhausen, MalinDettenborn, Taavi
Keywords
uusiomaarakentaminen, uusiomateriaalit, ympäristökestävyys, päästölaskenta, tierakentaminen, ympäristökestävyysindikaattorit
Other note
Opinnäytetiedoston kansilehdellä väärä vuosiluku.