Julkisen tilan taide ja asuinalueiden atmosfääri
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2015
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
87
Series
Abstract
Opinnäytetyö käsittelee julkisen tilaan sijoitetun taiteen vaikutusta asuinalueiden atmosfääriin ja sitä kautta asukkaiden ja muiden alueen käyttäjien aluekokemukseen. Tutkimuskysymykset ovat: miten julkiseen tilaan sijoitettu taide toimii asuinalueen tunnelman eli atmosfäärin muokkaajana ja miten tilasuunnittelijan ammattitaitoa voisi parhaiten hyödyntää tällä kentällä? Opinnäytteeseen sisältyy taiteellinen osio, joka on tilankäyttösuunnitelma Vantaan Myyrmäessä osoitteessa Iskostie 5 sijaitsevaan väliaikaiseen julkiseen ulkotilaan nimeltä Myyrmäen Monttu. Työn ohjaajina toimivat professori Pentti Kareoja ja taiteen tohtori Tuula Isohanni. Opinnäytetyö perustuu teoreettisesti nk. fenomenologisiin tilakokemuksen tulkintamalleihin ja atmosfäärin käsitteeseen. Opinnäytteessä referoidaan aiempaa tutkimusta paikan kokemuksen muodostumisesta ja elinympäristön ja identiteetin suhteesta. Referoitu aiempi tutkimus sijoittuu uuden maantieteen, estetiikan, arkkitehtuurin teorian ja filosofian tutkimusaloille. Atmosfäärin käsite ja atmosfäärin muokkaamiseen tähtäävän suunnittelutyön periaatteet esitellään. Julkisen tilan taide määritellään ja asetetaan historialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin. Julkisen tilan taiteen kentän ajankohtaisia kehityskulkuja ja käytänteitä tarkastellaan laajemmin, ja tähän sisältyen esitellään taidekoordinoinnin periaate. Julkisen tilan taiteen käytölle esitetään yhteiskunnallisia ja kaupallisia perusteita, ja esitellään esimerkkikohteita asuinalueista, joilla julkisen tilan taide on merkittävässä roolissa atmosfäärin ja identiteetin kannlta. Opinnäytteen taiteellisen osion suunnitteluperiaatteet johdetaan esitellystä teoriasta ja käytänteistä tehdyistä johtopäätöksistä. Taiteellisessa osiossa esitetään suunnittelukohteeseen tilallisia elementtejä, joita hyödyntämällä kohdealueen asukkaat voivat muokata alueen atmosfääriä keskeisen julkisen tilan muokkaamisen kautta. Suunnittelutyö ja sen yksittäiset elementit esitetään havainne-, periaate -ja mittapiirroksin sekä kirjallisesti. Suunnittelun peruslähtökohtia ovat toteutettavuus ilman erityisam-mattitaitoa ja -välineistöä ja tilan antaminen käyttäjien omalle luovuudelle ja taiteelle. Opinnäytetyön johtopäätökset ovat, että hyvä julkinen tila sisältää paikkoja, jotka voivat muodostua mahdollisimman monipuoliselle käyttäjäjoukolle tärkeiksi ja merkittäviksi. Tällaisilla paikoilla on suuri merkitys asukkaiden omaehtoiselle hyvinvoinnin säätelylle, ne rohkaisevat käyttämään itseään luovasti jokapäiväisen elämän osana ja kohtaamaan toisia ihmisiä, ja ne toimivat konkreettisina kiinnekohtina oman identiteetin muovaamiselle ja nostavat itsearvostusta. Paikkojen ei tulisi olla käyttötarkoitukseltaan tarkkaan rajattuja, vaan mahdollisimman muuntuvia ja avoimia, jolloin käyttäjät voit itse luoda toiminta- ja käyttötapoja tarpeidensa mukaan. Suunnitelijan tulee eläytyä tulevien tilojen ja paikkojen käyttäjien asemaan empaattisesti. Monipuolinen kohteen ja käyttäjien tuntemus, herkkyys, ja avoimuus erilaisille lopputuloksille ovat suunnitteluprosessissa tärkeitä. Atmosfääri-käsite auttaa hahmottamaan sitä monitahoisuutta, jolla rakennettu ympäristö käyttäjiin vaikuttaa. Vastaukset tutkimuskysymyksiin ovat tiivistettyinä seuraavat: julkisen tilan taiteen käyttö oikein toteutettuna tukee hyvien, merkityksellisten paikkojen muodostumista ja muokkaa asuinalueen atmosfääriä ja käyttäjien positiivista kokemusta alueesta. Se heijastuu myös asuntojen myyntihintoihin ja markkinoitavuuteen. Tilasuunnittelija voi käyttää ammattitaitoaan julkisen tilan taiteen kentällä erityisesti mahdollistajana, esimerkiksi taidekoordinaattorin roolissa, sillä hänellä on koordinoijan työssä tarvittavia taitoja: kyky tulkita ja tuottaa rakennuspiirustuksia, taide-ja muotoiluhistorian ja materiaalien tuntemusta sekä taitoa hallita laajoja kokonaisuuksia. Taidekoordinaattori toimii alueellisten taidekokonaisuuksien luomisessa rakennuttajien, viranomaisten ja taiteilijoiden yhteistyön fasilitaattorina. Opinnäytteen taiteellisen osion tilankäyttösuunnitelma on esimerkki sunnittelutyöstä, joka pohjautuu atmosfäärin muokkaamisen ja uuden julkisen taiteen periaatteisiin ja tilasuunnittelijan ammatillisiin erityistaitoihin.Thesis discusses the effect of art in public places into residential area atmosphere and eventually to residents’ and other users’ experience of the area. Research questions are: how does art in public spaces shape residential area atmosphere and how is spatial designer’s expertise to be put in best possible use in the field of public art. Thesis includes a design production, which is a spatial plan for a residents’ temporary public space called Myyrmäen Monttu, in Myyrmäki, Vantaa at the address Iskostie 5. Thesis supervisors are Professor Pentti Kareoja and Doctor of Arts Tuula Isohanni. The thesis is theoretically based on so called phenomenological interpretations on the spatial experience as well as the concept of atmosphere. Earlier study on the formation of spatial experience and the interrelation of one’s habitat and identity is summarized. The summarized earlier study comes from the academic fields of new geography, aesthetics, architectural theory and philosophy. The concept of atmosphere and methods for design aiming to affect atmosphere is introduced. Art in public spaces is defined and it is set into social and historical context. Topical issues and practices from the field of public art are discussed, and the principle of art coordinating gets introduced. Both societal and commercial reasonings for the use of public art are presented alongside with examples of residential areas where public art has a substancial role in atmosphere and identity formation. The design principles for the production part of the thesis are derived from the findings of both theory and practices covered. The design part of the thesis consist of spatial elements, by the use of which the residents can modify a public space and through that the area atmosphere. The design is presented both in drawings and in writing. Basic starting points for the design is enabling the final products to be realized without specialist skills or tools and allowing space for the end users’ own creativity and art. The conclusions of the thesis are as follows: good public environments include spaces that have the ability to become meanigful and important to as varied a group of users as possible. Places like this hold a great value for residents’ spontaneous self-regulation of wellbeing. They encourage one to use them creatively as the setting of everyday life and a place to meet others and act as concrete points of reference in identity building thus helping to raise one’s self-respect. The uses of these space should not be strictly pre-set but rather versatile and open, which enables the users to create their ways of acting in the space and using it according to their needs. The designer should emphatise with the future users. Diverse knowledge of the site and its users, sensititivity and openness to different outcomes are important in the design process. The concept of atmosphere is helpful in understanding the complexity of ways the built environment affects us. Answers to research questions in short are: when used right art in public spaces supports the process of forming good and meaningful public spaces and so shapes the area atmosphere and positive user experience of the whole area. This is also reflected in the market prices and marketability of apartments. Spatial designers’ expertize can be utilized in the field of public art especially as an enabler, for example in the role of an art coordinator, because they hold skills needed in the coordinting work: ability to read and produce drawings, knowledge of materials and art and design history and experiece in controling diverse projects. Arts coordinator acts as a project facilitator between builders, officials and builders. The spatial design plan included in the thesis is an example of design based in the principles of new public art and atmosphere generating.Description
Supervisor
Kareoja, PenttiThesis advisor
Isohanni, TuulaKeywords
julkinen tila, julkinen taide, atmosfääri, taidekoordinointi, fenomenologia