Rakennuksen sisäilman laadun seuranta, epäpuhtauksien mittaaminen sekä epäpuhtauslähteiden paikantaminen sisätiloissa
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2015-12-14
Department
Major/Subject
Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka
Mcode
IA3017
Degree programme
Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
100 + 11
Series
Abstract
Työn tavoitteena oli selvittää kenttäkokein fysikaalisten olosuhteiden, kuten kosteus- ja lämpöolosuhteiden sekä paine-erojen vaikutusta sisäilman laatuun. Sisäilman laatututkimusten lisäksi työssä kehitettiin uutta tutkimusmenetelmää, ns. pulssikoetta. Yksittäisen pulssikokeen kesto oli noin 8 tuntia. Pulssikoe jaettiin viiteen eri vaiheeseen, joissa kussakin vaiheessa muutettiin tutkimuskohteen paineolosuhteita ja korvausilmareittejä. Kaikki kenttäkokeet suoritettiin Espoossa sijaitsevassa toimistorakennuksen yhdessä työhuoneessa. Tenax TA näytteitä kerättiin pulssikokeen yhteydessä 4.12.2014. Pulssikokeita suoritettiin myös 12.12.2014 ja 13.1.2015 online-mittauksien yhteydessä. Sisäilman laadun mittaukset tehtiin pääosin online-mittauksin, käyttäen Greywolf-tuoteperheen TG 501- ja IQ 610-antureita, FM-801-mittalaitetta ja Thermo pDR-1500-mittalaitetta. Sisäilman laatumittauksilla kerättiin jatkuvaa dataa seuraavista tekijöistä: lämpötila suhteellinen kosteus, TVOC, PM2.5, formaldehydi, ammoniakki ja otsoni. Tutkimuskohteen sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin Kimo CP100-merkkisellä ilmanpainemittarilla, jonka mittausdata tallennettiin Eltek 1000 Series Squirrel-dataloggeriin. Tutkimuskohteesta kerättyjen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) Tenax TA adsorbenttinäytteitä analysoitiin käyttäen yhdistettyä kaasukromatografi-massaspektrometritekniikkaa (GC Clarus 580, MS Clarus 600T). Online-mittaukset suoritettiin useissa eri jaksoissa pääosin 12.11.2014 – 15.1.2015. Lämpöviihtyvyyttä tarkasteltiin kahtena eri ajanjaksona, 14.11.2014 - 19.11.2014 ja 15.12.2014 – 29.12.2014, standardin SFS-EN ISO 7730 mukaisesti. Marraskuussa mitattujen arvojen perusteella sisäilman terminen viihtyvyys oli 53 % ajasta kiitettävällä tasolla (kategoria A) ja 47 % ajasta hyvällä tasolla (kategoria B). Joulukuussa mitattujen arvojen perusteella sisäilman terminen viihtyvyys oli 64 % ajasta kiitettävällä tasolla (kategoria A) ja 36 % ajasta hyvällä tasolla (kategoria B). TVOC-tasot olivat melko alhaisia tutkimuskohteessa, ollen 30…40 μg/m3, formaldehydin ja ammoniakin pitoisuudet alittivat detektointirajat, ollen häviävän pieniä kaikissa mittauksissa. Pienhiukkastasot olivat tutkimuskohteessa myös yleisesti ottaen alhaisella tasolla, tyypillisesti 1…4 μg/m3 lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Pulssikokeen tuloksista määritettiin sisä- ja ulkoilman välisen rakenteen läpi virtaava ilmamäärä sisäilman ollessa keskimäärin 20 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Pulssikokeen eri vaiheiden VOC-yhdisteiden määrät muuttuivat huomattavasti, jonka seurauksena pystyttiin arvioimaan haitallisten aineiden kulkureittejä tai lähdettä.The aim of this project was to measure and explain the effects of physical and chemical conditions on indoor air quality and on the volume of contaminant and pollution in indoor air. Physical conditions contained thermal conditions, moisture content of indoor air and atmospheric pressure difference between indoor and outdoor air. All the measurements and tests were made in one room of an office building situated in Espoo. The measurements included online monitoring of indoor air temperature and relative humidity (RH), pressure differences between indoor and outdoor air, carbon dioxide (CO2), total volatile organic compounds (TVOC), fine particles (PM2.5), formaldehyde (CH2O), ammonia (NH3) and ozone (O3). In addition air samples were taken from the test room with Tenax TA sorbent to measure TVOC and make more specific chemical analyses from volatile organic compounds (VOC) detected in the test room. Thermal comfort of the test room was estimated using calculation methods presented on standard SFS-EN ISO 7730. In this study, to determine the thermal comfort, two periods were considered: 14.11.2014 - 19.11.2014 and 15.12.2014 – 29.12.2014. On the first period mentioned the thermal comfort belonged to category A (the best category) 53 % and to category B 47 % of the time. On the second period mentioned the thermal comfort belonged to category A 64 % and to category B 36 % of the time. The TVOC-concentrations were relatively low all the time, usually between 30…40 μg/m3. Also the concentration of PM2.5 was low due to the filtering of inlet and outlet ventilations. Using the pulse test it was able to estimate the air leaking routes while indoor air had circa 20 Pa lower air pressure compared to outdoor air. Also the concentration of different organic compounds changed considerably in separate stages. With the pulse test it was able to determine the origin of contaminants.Description
Supervisor
Salonen, HeidiThesis advisor
Salo, JohannaKeywords
sisäilma, sisäilman laatu, rakennusfysiikka, pulssikoe, VOC, PM2.5
