Työmaatoimitilat Suomessa - Tutkimus työmaatoimitilojen tarjonnasta, ja niiden vaikutuksista työmaatoimihenkilöiden työhyvinvointiin ja työtehokkuuteen
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Master's thesis
Authors
Date
2024-11-15
Department
Major/Subject
Real Estate Economics
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Real Estate Economics
Language
fi
Pages
162
Series
Abstract
This master's thesis examined the role of construction site office facilities in promoting occupational well-being and work efficiency in the Finnish construction industry. The significance of the study is particularly emphasized now as the industry faces major profitability challenges due to rising interest rates and increasing construction costs. The construction industry forms a significant part of the Finnish national economy, accounting for approximately 8.6% of total gross domestic product and employing about 7.6% of the employed workforce. The work included an extensive literature review and empirical research. The empirical research was conducted using survey research methods. The survey was aimed at companies providing construction site office facilities in Finland, with 21 out of 51 companies responding (response rate 41%). The research was guided by five key research questions, which addressed the development of facility markets; definitions of occupational well-being and work efficiency; the state of occupational well-being and work efficiency in the construction industry; the impact of facility properties on its users; and the current level of construction site facility offerings. The literature review found significant challenges in the occupational well-being of construction site personnel. About a quarter of general site supervisors and one-fifth of site supervisors frequently or almost continuously experience stress. The mental workload is at a particularly concerning level: 70% of general site supervisors find their work mentally at least somewhat stressful. Only about 60% of site management believes they will work until retirement age. The survey showed that while 83% of industry operators reported considering factors of occupational well-being and work efficiency in the design of construction site office facilities, significant deficiencies were found in practical implementation across many areas. Particularly acoustics, ergonomics, indoor air quality, and digital solutions received little attention. The range of additional services also proved limited. Research reveals three significant conclusions regarding construction site office facilities in Finland in 2024: 1) More attention should be paid to the importance of site offices in promoting occupational well-being and work efficiency, as construction site personnel spend a considerable part of their careers in these facilities. 2) The current approach, which focuses on basic features of site offices, requires a more comprehensive examination, considering various spatial characteristics that support occupational well-being and work efficiency in a more balanced way. 3) Site office facility providers should expand their business with more comprehensive service concepts and "turnkey"; -solutions, as the current range of auxiliary services is generally limited and fragmented. Further research is recommended from two perspectives: long-term research on the effects of construction site office facilities in Finland and international comparative research. Long-term research would include regular measurements of facility characteristics and employee well-being. International comparison, in turn, could bring new perspectives and innovative solutions to the Finnish market. Despite the limitations of the study, the results provide valuable information for developing the industry and improving occupational well-being in the construction sector.Tässä diplomityössä tutkittiin työmaatoimitilojen roolia työhyvinvoinnin ja työtehokkuuden edistämisessä Suomen rakennusalalla. Tutkimuksen merkitys korostuu erityisesti nyt, vuonna 2024, kun ala kohtaa merkittäviä kannattavuushaasteita korkotason nousun ja rakennuskustannusten kasvun myötä. Rakennusala muodostaa merkittävän osan Suomen kansantaloudesta vastaten noin 8,6 % kokonaisbruttokansantuotteesta ja työllistäen noin 7,6 % työllisestä työvoimasta. Työ piti sisällään laajan kirjallisuuskatsauksen, sekä empiirisen tutkimuksen. Empiirinen tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Kyselytutkimus kohdistettiin Suomen työmaatoimitiloja tarjoaville yrityksille, ja siihen vastasi 21 yritystä 51:stä (vastausaste 41 %). Tutkimusta ohjasi viisi keskeistä tutkimuskysymystä, mitkä käsittelivät toimitilamarkkinoiden kehitystä; työhyvinvoinnin ja työtehokkuuden määritelmiä; rakennusalan työhyvinvoinnin ja työtehokkuuden tilaa; toimitilaominaisuuksien vaikutusta tilankäyttäjäänsä; sekä nykyistä työmaatoimitilatarjonnan tasoa. Kirjallisuuskatsaus paljasti merkittäviä haasteita rakennusalan työmaatoimihenkilöiden työhyvinvoinnissa. Noin neljännes vastaavista työnjohtajista ja viidennes työnjohtajista kokee usein tai lähes jatkuvasti stressiä. Työn henkinen kuormittavuus on erityisen huolestuttavalla tasolla: 70 % vastaavista työnjohtajista kokee työnsä henkisesti vähintään melko rasittavaksi. Vain noin 60 % työnjohdosta uskoo työskentelevänsä eläkeikään asti. Kyselytutkimus osoitti, että vaikka 83 % alan toimijoista ilmoitti huomioivansa työhyvinvoinnin ja työtehokkuuden tekijöitä työmaatoimitilojensa suunnittelussa, käytännön toteutuksessa havaittiin merkittäviä puutteita monilla osa-alueilla. Erityisesti akustiikka, ergonomia, sisäilman laatu ja digitaaliset ratkaisut jäivät vähälle huomiolle. Myös oheispalveluiden tarjonta osoittautui rajalliseksi. Tutkimus osoittaa kolme merkittävää johtopäätöstä Suomen työmaatoimitilatarjonnassa vuonna 2024. 1) Työmaatoimitilojen merkitykseen työhyvinvoinnin ja työtehokkuuden edistäjänä tulisi kiinnittää enemmän huomiota, työmaatoimihenkilöiden viettäessä huomattavan osan työurastaan kyseisissä tiloissa. 2) Nykyinen työmaatoimitilojen perusominaisuuksiin keskittyvä lähestymistapa vaatii kokonaisvaltaisempaa tarkastelua, huomioiden tasapainoisemmin eri työhyvinvointia ja työtehokkuutta tukevia tilaominaisuuksia. 3) Työmaatoimitilojen palveluntarjoajien tulisi laajentaa liiketoimintaansa kokonaisvaltaisemmilla palvelukonsepteilla ja ”avaimet käteen” -ratkaisuilla, sillä nykyinen oheispalvelutarjonta on yleistäen rajoittunutta ja hajautunutta. Jatkotutkimusta suositellaan tehtäväksi kahdesta näkökulmasta: pitkäaikaistutkimuksena työmaatoimitilojen vaikutuksista Suomessa sekä kansainvälisenä vertailututkimuksena. Pitkäaikaistutkimus sisältäisi säännöllisiä mittauksia tilojen ominaisuuksista ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Kansainvälinen vertailu puolestaan voisi tuoda uusia näkökulmia ja innovatiivisia ratkaisuja Suomen markkinoille. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa alan kehittämiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi rakennusalalla.Description
Supervisor
Jylhä, TuuliThesis advisor
Jylhä, TuuliKeywords
työmaatoimitila, toimistokontti, työhyvinvointi, työtehokkuus, työmaatoimihenkilö, rakennusalan työnjohto