Kuka kaipaisi laatikkotaloa? Keskusteluja purkamisesta 1960- ja 2020-luvuilla, tarkastelussa Mannerheimintie 14

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Date
2024
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
ARTS3001
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
28
Series
Abstract
Helsingin keskustasta purettiin 1960-luvulla lukuisia uusrenessanssitaloja modernin cityarkkitehtuurin tieltä. Purkava uudisrakentaminen, jossa olemassa oleva rakennus korvataan täysin uudella, istui aikakauden moderniin maailmankuvaan. Nyt Helsingissä on käynnissä uusi purkubuumi. Monia purettavia rakennuksia yhdistää se, että ne on suunniteltu 1960-luvulla. Näiden modernististen liiketalojen pelkistetty estetiikka ei nauti suurta suosiota: monelle kaupunkilaiselle “ruman laatikon” purkaminen on lähes toivottavaa. Eräs purkutuomion saanut ”laatikko” on vuonna 1963 valmistunut, Kurt Simbergin suunnittelema toimistorakennus osoitteessa Mannerheimintie 14 (M14). Tontilla on kirjoitushetkellä käynnissä purkavan uudisrakentamisen toinen kierros: Aktian talona tunnettu rakennus nousi alun perin vuonna 1891 valmistuneen, uusrenessanssisen Huberin talon paikalle. Keskeisen sijaintinsa vuoksi se, mitä tontilla milloinkin on ollut, on aina herättänyt keskustelua – myös tuorein purkupäätös jakaa mielipiteitä. Tämä kandidaatintyö tarkastelee M14:n ympärillä käytyä keskustelua eri aikaperspektiiveistä. Tutkimus kysyy Aktian talon tapauksen kautta, miten suhtautuminen purkavaan uudisrakentamiseen on Suomessa muuttunut 1960-luvulta nykypäivään. Tutkimuksen tavoite on selvittää sekä 1960-luvulla että tänä päivänä tehtyjen purkupäätöksien taustalla olleita arvostuksia ja perusteita, sekä dokumentoida nykyhetkeä ja siinä vallitsevaa aatemaailmaa ja keskustelukulttuuria. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena sekä käymällä läpi lehtien aikalaiskirjoituksia. Pääasiallisia lähteitä ovat olleet kansalliskirjaston historialliset sanomalehtiaineistot, Arkkitehti-lehden 1960- ja 2020-lukujen numerot sekä tuoreemmat Arkkitehtiuutiset ja sanomalehtiartikkelit. Purkavan uudisrakentamisen perusteluja 1960- ja 2020-luvuilla vertailtaessa yhdenmukaisuus osoittautui tutkimuksen valossa ilmeiseksi. Työssä havaittiin, että 1960-luvun syyt purkamisille olivat hyvin samanlaisia kuin ne, joilla nyt perustellaan modernien liikerakennusten purkamista. Toisaalta selvä muutos 1960-luvulta nykypäivään tultaessa on kasvaneen ilmastotietoisuuden rooli suunnittelua ja keskustelua ohjaavana tekijänä. Tutkielmassa esiin tuotujen havaintojen nojalla voi lisäksi todeta, että sekä 1960- että 2020-luvuilla purkupäätösten hyväksymistä on helpottanut vallitseva arvostuksen puute purettavan rakennuskannan tyyliä kohtaan. Moderni rakennuskanta on peruskorjausiässä, ja yhdistettynä arvostuksen puutteeseen tämä asettaa monet kohteet purku-uhan alle. Vaikka Aktian talon suhteen on jo myöhäistä, kasvava rakennussuojelutahto ja ilmastotietoisuus nostanee purkavan uudisrakentamisen kohtaamaa vastareaktiota jatkossa entisestään. Kestävien ratkaisujen saavuttamiseksi tarvitaan modernin rakennusperinnön arvojen tunnistamista, selkeää käsitteistöä sekä avointa keskustelua.
Description
Supervisor
Özer-Kemppainen, Özlem
Thesis advisor
Pääkkönen, Jere
Keywords
purkaminen, purkava uudisrakentaminen, Mannerheimintie 14, moderni rakennusperintö, arkkitehtuurikeskustelu, arvopohja, diskurssi, modernismi
Other note
Citation