Kevytsoraharkkojen pakkasenkestävyyden parantaminen

Thumbnail Image

Files

master_Oikari_Mika_2001.pdf (31.16 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2001

Department

Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto

Major/Subject

Rakennusmateriaalitekniikka

Mcode

Rak-82

Degree programme

Language

fi

Pages

82+9

Series

Abstract

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia mahdollisuutta valmistaa kevytsoraharkkotuotteita käyttäen massanvalmistuksessa vähemmän sementtiä siten, että pakkasenkestävyysominaisuudet eivät huonone ja harkkotuotteille asetetut luokitus- ja ulkonäkökriteerit täyttyvät edelleen. Tutkimus toteutettiin muokkaamalla harkkotuotteiden valmistuksessa käytettävää koostumusta niin, että osa sementistä korvautui jollain halvemmalla osa-aineella. Tämä toteutettiin kahdella erilaisella periaatteeltaan erilaisella tavalla; 1) runkoaineen rakeisuutta muutettiin niin, että hienoaineksen määrä lisääntyi ja osan hydratoitumattomasta sementistä voitiin ajatella korvautuvan runkoaineella, ja 2) osa sementistä korvattiin toisella rakeisuudeltaan hienolla aineella. Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin harvan kevytsorabetonin pakkasenkestävyyden teoriaa ja tutkimusmenetelmiä betonin säilyvyystutkimusten avulla. Samalla pohdittiin yhtymäkohtia ja mahdollisia epävarmuustekijöitä normaalibetonille kehitettyjen teorioiden ja tutkimusmenetelmien soveltamisessa kevytsorabetoniin. Laboratoriokokeissa kokeiltiin 12 muokattua harkkomassan koostumusta, joista valmistetut koekappaleet koestettiin ilman jäädytys-sulatusrasitusta sekä sen jälkeen. Saatuja tuloksia verrattiin kokeiden toteutusajankohtana tuotantokäytössä olleella koostumuksella valmistetuilla vertailukappaleilla saatuihin tuloksiin. Vertailtavina suureina oli puristus- ja taivutusvetolujuuden lisäksi myös kappaleiden tiheys ja ulkonäkö. Tuloksien tulkinnassa mitatut lujuusarvot suhteutettiin kussakin koostumuksessa käytettyyn sementtimäärään sekä kappaleen tiheyteen. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella huomattiin, että tehtyjen koostumusmuutosten periaate oli oikea. Lähes kaikilla koostumuksilla saavutettiin vähintään vastaavat säilyvyysominaisuudet kuin tuotantokoostumuksella. Parhaimmaksi osoittautuivat koostumukset, joissa runkoaineen hiekka korvattiin kokonaisuudessaan fillerillä. Myös koostumukset, joissa sementtiä korvattiin kevytsorapölyllä, antoivat hyviä tuloksia. Kokonaisuudessaan heikoimmat tulokset saatiin koekoostumuksilla, jotka perustuivat kevytsorarunkoaineen rakeisuuden muuttamiseen eri kevytsoralajikkeiden suhteellista osuutta muuttamalla. Parhaan tuotantoreseptin löytämiseksi tulisi tehdä lisätutkimuksia optimaalisen muutosyhdistelmän ja sille soveltuvien tuotantotekijöiden löytämiseksi.

Description

Supervisor

Penttala, Vesa

Thesis advisor

Pöysti, Mikko

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120447877

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK