Osakesäästötili Suomessa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää millainen hallituksen esittämä vuonna 2020 sovellettavaksi tuleva osakesäästötili tulisi olemaan, ja miten se sijoittuisi Suomen sijoitusmarkkinoille. Työn tavoitteena oli tutkia osakesäästötilin tuottoihin kohdistuvaa verokohtelua sekä verrata sitä muihin sijoitusmuotoihin, kuten suoraan osake- ja rahastosijoittamiseen. Lisäksi tavoitteena oli koota informaatiota valittujen vertailumaiden sijoitus- ja osakesäästötileistä, ja peilata niiden tuottoihin kohdistuvaa verokohtelua Suomen osakesäästötilimalliin.

Koska osakesäästötilistä ei ollut vielä tätä tutkielmaa tehtäessä saatavilla aiempaa oikeuskäytäntöä, on työ toteutettu nojautuen lähinnä hallituksen antamaan esitykseen sekä valtiovarainministeriön eri sijoitusmuotojen verokohtelua tarkastelleen työryhmän raporttiin. Lisäksi lähteinä on käytetty vertailumaiden sijoitus- ja osakesäästötileistä saatavilla olevia tietoja ja tilastoja, ja peilattu niitä Suomen vastaavanlaiseen tilirakenteeseen. Vertailumaiksi tähän työhön valikoituivat Ruotsi, Norja, Tanska ja UK. Eri asiantuntijalausuntoja on hyödynnetty erityisesti osakesäästötilin vaikutusarviointia tehtäessä.

Työn keskeisiä tuotoksia ovat eri vertailumaista saatujen tietojen pohjalta koottu vertailuosuus osake- ja sijoitussäästötileistä, hallituksen esityksen pohjalta kootut pääperiaatteet osakesäästötilistä, sekä sen tuottoihin ja osakkeiden perusteella saatuihin osinkoihin kohdistuvasta verokohtelusta. Eri asiantuntijalausuntojen ja vertailumaista saatujen tilastojen avulla on myös arvioitu osakesäästötilin mahdollisia vaikutuksia valtion verotuloihin ja kansantalouteen, sekä uuden sijoitusmuodon tarjoamia mahdollisuuksia sijoittajille ja palveluntarjoajille.

Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että osakesäästötili tarjoaa sijoittajille verotuksellisia etuja, jotka johtuvat verotuksen lykkääntymisestä. Osakesäästötilin tuottoa sekä tilillä olevien osakkeiden perusteella saatuja osinkoja verotetaan vasta, kun tilinhaltija nostaa varoja tililtä. Pääomaverotus kohdistuu osakesäästötilillä syntyneeseen tuottoon. Osakesäästötilin omistaja ei kuitenkaan pääse hyötymään suoran osakesijoittajan tavoin osinkojen osittaisesta verovapaudesta, sillä osakesäästötilin kautta saadut osingot luetaan tilin tuotoksi. Sijoittaja voi siis käydä kauppaa osakesäästötilin sisällä ilman veroseuraamuksia, mutta voi käytännössä joutua maksamaan veroja jopa enemmän kuin suorassa osakesijoittamisessa. Hallitus uskoo, että osakesäästötili tulisi lisäämään säästäjien ja sijoittajien sijoitusaktiivisuutta, sekä aktivoimaan kotitalouksien talletustileillä makaavia varoja. Osakesäästötilin uskotaan myös edistävän yhteisöjen käytettävissä olevien pääomien tarjontaa sijoitusmarkkinoilla lisäämällä sijoituskysyntää. Käytännössä vaikutuksia on haasteellista arvioida, sillä todelliset vaikutukset riippuvat siitä miten hyvin osakesäästötili otetaan todellisuudessa vastaan sijoittajien ja palveluntarjoajien keskuudessa. Ruotsissa sijoitussäästötili on esimerkiksi ollut hyvin menestyksekäs ja saavuttanut suurta suosiota sijoittajien keskuudessa, mutta aiheuttanut kuitenkin valtavat menetykset verotuloihin. Myös Suomessa tehtyjen arvioiden mukaan hallituksen esittämä osakesäästötili voisi verojen lykkääntymisen johdosta aiheuttaa suuria menetyksiä valtion verotuloihin. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2019 hallituksen lakiehdotuksen osakesäästötilistä, ja sitä tullaan soveltamaan ensi kerran vuonna 2020. Osakesäästötilin todelliset vaikutukset jäävät siis nähtäväksi ensi vuodelle.