Kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmän uudistus - horisontaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
74
Series
Abstract
Kiinteistöjen arvostamisjärjestelmä on jäänyt pahasti jälkeen vallitsevasta kustannus- ja hintakehityksestä. Käytössä oleva arvostamistapa kuvastaa maa-alueiden ja rakennusten hintaeroja heikosti, arvostamisperusteet ovat kirjattuna lakiin monimutkaisesti ja verotusarvojen osalta on tapahtunut alueellista eriytymistä. Nykyinen kiinteistöverotuksen tapa arvioida kiinteistön käypää arvoa on johtanut siten todellisuudesta irtautuneisiin lukuarvoihin ja säännöksiin, joiden seurauksena nykyinen järjestelmä ei kohtele verovelvollisia riittävän oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Valtiovarainministeriö asetti kesäkuussa 2018 lakimuutoshankkeen verotusarvojen määräytymisperusteiden uudistusta varten. Osana lakimuutoshanketta varten julkaistiin elokuussa 2018 hallituksen esitysluonnos, jossa esitetään maapohjalle ja rakennuksille uudet arvostamisperusteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, huomioiko esitysluonnos horisontaalisen oikeudenmukaisuusperiaatteen toteutumisen kiinteistöjen uudistetuissa arvostamisperusteissa. Työssä tutkitaan siten, kohtelisivatko uudet parannellut maapohjan ja rakennusten arvostamisperusteet voimaan tullessaan samanlaisessa taloudellisessa asemassa olevia verovelvollisia riittävän tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tuloksena havaittiin, että kiinteistön verotusarvon määräytymisperusteisiin esitetyt uudistukset eivät johda nykyisellään riittävään horisontaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Maapohjan osalta arvostamisperusteet ovat yhä kirjattuna ArvL 29 §:ään verovelvollisen näkökulmasta epäselvästi. Lisäksi verotusarvojen perusteena käytettävät hinta-aluekartat eivät kaikilta osin täytä ArvL 29 § 1 momentin mukaista alueellista markkinahintaa koskevaa säännöstä, jonka seurauksena verotusarvot eivät olisi kaikilla hinta-alueilla perustelluissa suhteissa alueen käypiin arvoihin. Rakennusten osalta arvostamisperusteet on esitetty rakennuskustannuksien määrittelyn osalta puutteellisesti ja Tilastokeskuksen rakennustyyppiluokittelu on yhä liian keskeneräinen, jotta luokitteluprosessin onnistumisesta voitaisiin olla varmoja. ArvL 30 § 3 momentin kirjauksen uudistaminen perusparannusten ja huomattavien kunnossapitotöiden pois jättämisen osalta johtaa myös verotuksen painopisteen siirtymisen uusiin rakennuksiin, jonka seurauksena verotusarvot eivät olisi perustelluissa suhteissa alueen käypiin arvoihin.Description
Thesis advisor
Viitala, TomiKeywords
arvostamislaki, kiinteistöverolaki, kiinteistöverouudistus, kiinteistöjen arvostamisjärjestelmä, kiinteistön verotusarvo, maapohjan verotusarvo, rakennuksen verotusarvo, horistontaalinen oikeudenmukaisuus
