Psyykkisesti esteetön? Mielenterveyteen negatiivisesti vaikuttavia arkkitehtonisia tekijöitä julkisissa sisätiloissa

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorLindgren, Tommy
dc.contributor.authorJuntunen, Sofia
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorTervo, Anne
dc.date.accessioned2022-01-17T15:03:30Z
dc.date.available2022-01-17T15:03:30Z
dc.date.issued2021
dc.description.abstractNykypäivänä yhteiskunta ja ympäristöolosuhteet aiheuttavat ihmisille yhä enemmän psyykkistä kuormitusta. Ihmiselle saattaa entistä herkemmin kehittyä mielenterveydellisiä häiriöitä, jotka voivat heikentää arjessa pärjäämistä ja elämästä nauttimista. Suomen Mielenterveysseuran tilastokokoelman mukaan vuosittain pahimmillaan joka neljäs aikuinen kärsii mielenterveyshäiriöistä. Heistä vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Luvut ovat pysäyttäviä, mikä tietenkin tulevana arkkitehtina saa pohtimaan: kuinka suunnitellut kokonaisuudet vaikuttavat mieleen ja voivatko arkkitehdit omalta osaltaan vaikuttaa ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin? Kuinka luoda ihmisille ympäristöjä, joissa mieli voi hyvin eikä päin vastoin? Tässä kandidaatintyössä tarkoituksena on oppia arkkitehtuurin ja mielenterveyden yhteydestä ja korrelaatiosta sekä kartoittaa, mitkä arkkitehtoniset tekijät saattavat kuormittaa ihmisen mielenterveyttä. Aihetta tutkitaan pääosin kirjallisuuden ja tutkimusartikkeleiden avulla, jotka painottuvat ympäristöpsykologian ja arkkitehtuurin alojen aineistoon. Työssä käsitellään mielenterveyden ja rakennetun ympäristön yhtymäkohtia, muun muassa psykiatristen sairaaloiden suunnitteluperiaatteita. Teoriaosuuteen nojaten käydään kohde-esimerkkien avulla läpi arkkitehtonisia tekijöitä, jotka vaikuttavat mielenterveyteen negatiivisella tavalla. Työn lopuksi pohditaan, millainen on psyykkisesti esteetön julkinen sisätila teoriassa sekä millä tavoin psyykkiseen esteettömyyteen voisi käytännössä suunnittelun aikana pyrkiä. Ihmisten mielenterveyden huomioiminen etenkin julkisissa sisätiloissa olisi olennaista, sillä se edistäisi tilojen esteetöntä ja sujuvaa käyttöä. Kaupungeissa on julkisia sisätiloja, joiden käytöltä ei voi välttyä; muun muassa julkisen liikenteen asemia sekä kauppa- ja opiskelutiloja, joita pohdinnan tuloksena olisi hyvä arvioida uudelleen mielenterveydelliset aspektit huomioiden. Jos enempi julkinen tila olisi psyykkisesti esteetön, mielenterveydellisistä vaivoista kärsivien ihmisten elämä helpottuisi huomattavasti.fi
dc.format.extent61 + 11
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/112367
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202201171272
dc.language.isofien
dc.programmeTaiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmafi
dc.programme.majorArkkitehtuurifi
dc.subject.keywordarkkitehtuurifi
dc.subject.keywordjulkiset tilatfi
dc.subject.keywordympäristöpsykologiafi
dc.subject.keywordmielenterveysfi
dc.subject.keywordpsyykkinen esteettömyysfi
dc.subject.keywordsalutogeeninen teoriafi
dc.titlePsyykkisesti esteetön? Mielenterveyteen negatiivisesti vaikuttavia arkkitehtonisia tekijöitä julkisissa sisätiloissafi
dc.titleMentally Accessible? Architectural Factors with Negative Effects on One's Mental Health in Public Interior Spacesen
dc.typeG1 Kandidaatintyöfi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi

Files

Original bundle

Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
bachelor_Juntunen_Sofia_2021.pdf
Size:
14.49 MB
Format:
Adobe Portable Document Format