Psyykkisesti esteetön? Mielenterveyteen negatiivisesti vaikuttavia arkkitehtonisia tekijöitä julkisissa sisätiloissa

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Date
2021
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
61 + 11
Series
Abstract
Nykypäivänä yhteiskunta ja ympäristöolosuhteet aiheuttavat ihmisille yhä enemmän psyykkistä kuormitusta. Ihmiselle saattaa entistä herkemmin kehittyä mielenterveydellisiä häiriöitä, jotka voivat heikentää arjessa pärjäämistä ja elämästä nauttimista. Suomen Mielenterveysseuran tilastokokoelman mukaan vuosittain pahimmillaan joka neljäs aikuinen kärsii mielenterveyshäiriöistä. Heistä vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa. Luvut ovat pysäyttäviä, mikä tietenkin tulevana arkkitehtina saa pohtimaan: kuinka suunnitellut kokonaisuudet vaikuttavat mieleen ja voivatko arkkitehdit omalta osaltaan vaikuttaa ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin? Kuinka luoda ihmisille ympäristöjä, joissa mieli voi hyvin eikä päin vastoin? Tässä kandidaatintyössä tarkoituksena on oppia arkkitehtuurin ja mielenterveyden yhteydestä ja korrelaatiosta sekä kartoittaa, mitkä arkkitehtoniset tekijät saattavat kuormittaa ihmisen mielenterveyttä. Aihetta tutkitaan pääosin kirjallisuuden ja tutkimusartikkeleiden avulla, jotka painottuvat ympäristöpsykologian ja arkkitehtuurin alojen aineistoon. Työssä käsitellään mielenterveyden ja rakennetun ympäristön yhtymäkohtia, muun muassa psykiatristen sairaaloiden suunnitteluperiaatteita. Teoriaosuuteen nojaten käydään kohde-esimerkkien avulla läpi arkkitehtonisia tekijöitä, jotka vaikuttavat mielenterveyteen negatiivisella tavalla. Työn lopuksi pohditaan, millainen on psyykkisesti esteetön julkinen sisätila teoriassa sekä millä tavoin psyykkiseen esteettömyyteen voisi käytännössä suunnittelun aikana pyrkiä. Ihmisten mielenterveyden huomioiminen etenkin julkisissa sisätiloissa olisi olennaista, sillä se edistäisi tilojen esteetöntä ja sujuvaa käyttöä. Kaupungeissa on julkisia sisätiloja, joiden käytöltä ei voi välttyä; muun muassa julkisen liikenteen asemia sekä kauppa- ja opiskelutiloja, joita pohdinnan tuloksena olisi hyvä arvioida uudelleen mielenterveydelliset aspektit huomioiden. Jos enempi julkinen tila olisi psyykkisesti esteetön, mielenterveydellisistä vaivoista kärsivien ihmisten elämä helpottuisi huomattavasti.
Description
Supervisor
Tervo, Anne
Thesis advisor
Lindgren, Tommy
Keywords
arkkitehtuuri, julkiset tilat, ympäristöpsykologia, mielenterveys, psyykkinen esteettömyys, salutogeeninen teoria
Other note
Citation