Mergers’ impact on credit ratings and the role of CEO inside debt compensation
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Author
Date
2019-05-08
Department
Major/Subject
Strategy and Venturing
Mcode
SCI3050
Degree programme
Master’s Programme in Industrial Engineering and Management
Language
en
Pages
64 + 6
Series
Abstract
The risk impact of acquisitions is a central consideration when assessing the outcomes of such events, since the resulting changes in default risk are an important determinant e.g. in the contracts made between the company and lenders. Credit ratings, one of the measures that can be used to quantify risk changes, can affect the cost of borrowing as well as the confidence of equity investors. The average impact of acquisitions on risk has remained relatively unclear, as have the dynamics influencing the outcome. The focal theme studied in this paper is the impact of a CEO’s inside debt (e.g. pension) to equity and stock compensation ratio on risk changes around mergers. The research is based on US deals in the banking sector in the years 1998 to 2017. First, the average impact of mergers on credit ratings is analysed to understand whether they have overall been beneficial or detrimental to ratings. The results show a statistically significant deterioration in credit ratings of approximately 0.09 grades, challenging the notion of a merger’s risk-decreasing effect through diversification. Compensation in terms of inside debt and equity has no statistically significant impact on credit rating changes, even when making alterations to the compensation metric. This result contradicts earlier studies which have found inside debt to encourage conservativeness in large investments in order to preserve the company’s ability to complete the payments in the future. The findings imply that mergers lead to an increase in default risk as captured by credit ratings, while inside debt to equity may not be a key determinant in these changes.Yritysostojen riskivaikutukset ovat keskeinen mittari suurten investointien lopputulosten arvioinnissa, sillä muutokset konkurssiriskissä vaikuttavat oleellisesti esimerkiksi yrityksen ja velkojien välisiin sopimuksiin. Luottoluokitukset ovat yksi riskin mittareista ja voivat vaikuttaa niin lainanhoitokustannuksiin, kuin pääomasijoittajienkin luottamukseen. Yritysostojen keskimääräinen riskivaikutus on toistaiseksi jäänyt suhteellisen epäselväksi, kuten myös lopputulokseen vaikuttavat tekijät ja dynamiikat. Tässä tutkimuksessa keskityn yritysostokontekstissa toimitusjohtajan kompensaatiorakenteeseen liittyvään tekijään, jota kuvaa eläke- ja muun lykätyn kompensaation suhde osake- ja optiokompensaatioon. Tutkimus perustuu yhdysvaltalaisiin yrityskauppoihin pankkisektorilla vuosina 1998-2017. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan yritysostojen keskimääräistä vaikutusta luottoluokituksiin, mikä mahdollistaa yhteenvedon siitä, onko kauppojen yleinen vaikutus luokituksiin positiivinen vai negatiivinen. Tulokset osoittavat luottoluokituksissa tilastollisesti merkittävän huononemisen, jonka suuruus on 0.09 luokitusluokkaa, eli noin kymmenesosa kokonaisesta luokitusluokasta. Tulos haastaa teorian siitä, että yritysostojen myötä riski alenisi hajauttamisen johdosta. Kompensaatiorakenteella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta riskin muutoksiin edes silloin, kun rakennetta kuvaavaan mittariin tehtiin muutoksia. Löydös ei siis tue aiemmassa kirjallisuudessa perusteltua logiikkaa, jonka mukaan lykätty kompensaatio kannustaisi varovaiseen päätöksentekoon ja investointipäätöksiin, jotta yrityksen maksuvalmius palkan suhteen säilyisi. Tulokset implikoivat, että yritysostot keskimäärin lisäävät luottoluokitusten mittaamaa konkurssiriskiä, kun taas kompensaatiorakenteella ei vaikuta olevan tässä roolia.Description
Supervisor
Maula, MarkkuThesis advisor
Maula, MarkkuKeywords
acquisition, credit rating, executive compensation, financial sector
