Assessing alternatives for using building information models to manage initial information in building renovation projects
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2014-05-19
Department
Major/Subject
Byggnadsmaterial och produktionsteknik
Mcode
IA3001
Degree programme
Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelma
Language
en
Pages
93+11
Series
Abstract
This thesis studies the potential use of building information models for managing the useful minimum initial information in renovation projects. A building information model (BIM) is a digital representation of the physical and functional properties of a building. This research seeks answers to the questions (1) what information is needed in the early phases of a renovation project? (2) how can this information be managed with BIMs? (3) how is value added to the facility owner through the use of BIM in these stages? (4) when and how should inventory models be created? and (5) how should building information models be maintained? The research has been done through case studies of renovation projects at Senate Properties. In total, 21 face-to-face interviews were conducted. Among the 21 interviewees, 9 came from three different renovation case projects, 5 interviewees were associated with the need evaluation phase, and the remaining 7 interviewees were chosen based on their recognized expertise in BIM and information management. The conclusion of the thesis is that the model requirements varies across cases and project phases, such that the need for the model should be evaluated on a case-by-case and phase-by-phase basis. In general, inventory models should be created as early as possible when the need for a model is established. Models should be created for the needs in the current phase and for the current designer, and not for future phases. For managing the structural properties and dimensions of the building, a building frame model should be created by the project structural engineer in the conceptual design phase. For managing and checking the initial information, a space model including only the building spaces could be created by the project architect in the need evaluation phase.Detta diplomarbete har undersökt hur byggnadsinformationsmodeller kan användas för att hantera information i början av byggnadsrenoveringsprojekt. En byggnadsinformationsmodell (BIM) är en digital framställning av en byggnads fysiska och funktionella egenskaper. De fem forskningsfrågor som undersökts i arbetet är: (1) Vilken information behövs i början av renoveringsprojekt? (2) Hur kan denna information hanteras med hjälp av BIM? (3) Hur tillför användningen av BIM värde för fastighetsägaren i de undersökta faserna? (4) När och hur skall inventeringsmodeller göras? och (5) Hur ska byggnadsinformationsmodeller underhållas? I diplomarbetet undersöktes informationsbehovet i början av tre renoveringsprojekt utförda av Senatfastigheter. Totalt utfördes 21 intervjuer ansikte mot ansikte. Av de 21 intervjuade var 9 personer från de tre renoveringsprojekten, 5 personer från behovsutredningsfasen, och de resterande 7 personerna valdes utgående från deras kunskaper om BIM och informationshantering. Slutsatsen av diplomarbetet är att behovet av byggnadsinformationsmodeller varierar mellan projekt och faser, så att behovet av en modell måste utredas fas- och projektspecifikt. Det lönar sig att göra en inventeringsmodell så tidigt som möjligt efter att behovet av en modell konstaterats. Modeller ska göras för behoven i den aktuella fasen och för den aktuella projektören och inte för framtida bruk. En modell av byggnadens struktur borde göras av strukturprojektören i projektplaneringsfasen. För att hantera och granska information i början av renoveringsprojekt kunde en utrymmesmodell, som innehåller enbart utrymmen, göras av arkitekten i behovsutredningsfasen.Tässä diplomityössä tutkitaan tietomallien hyödyntämistä korjausprojektin käyttökelpoisten vähimmäislähtötietojen hallintaan. Rakennuksen tietomalli on digitaalinen esitys rakennuksen fyysisistä ja toiminnallisista ominaisuuksista. Tutkielmassa etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin: (1) Mitkä lähtötietotarpeet ovat olemassa korjausprojektin alkuvaiheissa? (2) Miten näitä tietoja voidaan hallita tietomalleilla? (3) Miten nämä mallit lisäävät arvoa kiinteistönomistajalle tutkituissa vaiheissa? (4) Milloin ja miten inventointimalli kannattaisi tehdä? (5) Miten rakennusten tietomalleja pitäisi ylläpitää? Diplomityössä on tutkittu lähtötietotarpeet kolmessa korjaushankkeessa Senaatti-kiinteistössä. Aineisto sisältää yhteensä 21 haastattelua, jotka tehtiin kasvotusten. Näiden 21 haastateltavan joukosta 9 henkilöä on korjaushankkeista ja 5 henkilöä tarveselvitysvaiheesta, ja 7 haastateltavaa valittiin heidän tietomalli- ja tiedonhallinta-asiantuntemuksensa perusteella. Diplomityön johtopäätöksenä on, että tietomallien tarpeellisuus vaihtelee hankkeiden ja vaiheiden välillä, minkä vuoksi mallin tarpeellisuutta täytyy arvioida vaihekohtaisesti ja hankekohtaisesti. Yleensä inventointimalli pitäisi tehdä mahdollisimman aikaisin, kun tarve mallille on todettu. Malli kannattaisi tehdä nykyistä vaihetta ja suunnittelijaa varten, eikä tulevia vaiheita varten. Malli rakennuksen rungosta kannattaisi tehdä rakenteellisten ominaisuuksien ja mittojen hallintaan. Projektin rakennesuunnittelijan pitäisi tehdä tämä malli hankesuunnitteluvaiheessa. Lähtötietojen organisoimiseen ja tarkistamiseen voidaan tehdä tilamalli, joka sisältää vain rakennuksen tiloja. Tilamalli kannattaisi tehdä arkkitehdin toimesta tarveselvitysvaiheessa.Description
Supervisor
Singh, VishalThesis advisor
Karjalainen, AuliKeywords
BIM, inventory model, information management, building renovation, model maintenance, initial information, inventeringsmodell, informationshantering, byggnadsrenovering, underhåll av modeller, utgångsinformation, tietomalli, inventointimalli, tiedonhallinta, korjausrakentaminen, mallin ylläpito, lähtötietoja
