Suomalaisen ikkunalaudan kehityskaari - miten ikkunalaudan luonne ja muoto ovat muuttuneet

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Date
2023
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
ARTS3001
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
34
Series
Abstract
Suomen rakennushistoriaan mahtuu monenlaisia ikkunalautoja: puutaloissa on useimmiten kapeat ikkunalaudat, massiivimuuratuissa rakennuksissa taas leveät ikkunalaudat. Joskus karmirakenteiden alaosaan on naulattu kiinni ylimääräinen kappale, jotta saataisiin enemmän ikkunalautatilaa. Nykypäivän uudisrakentamisessa ikkunalaudat eivät kuulu enää asuntojen vakiovarusteisiin, vaikka ikkunalautojen suosio on kasvanut. Kandidaatintyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä suomalaisten asuinrakennusten ikkunalautojen kehityskaaresta sekä tutkia syyseuraussuhteiden avulla, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ikkunalaudan muodon ja luonteen muutoksiin. Tutkielmassa ikkunalautaan vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu kolmen kategorian avulla: ikkunalaudan ulkomuoto, ikkunalautaa ympäröivät olosuhteet sekä ikkunalaudan varsinaiset käyttötarkoitukset. Tutkielmaan on kerätty kattavasti aineistoa korjaus- ja kunnostusoppaista, rakennussanakirjoista, projektiesimerkeistä, arkkitehtuu- rioppaista, rakennustietokorteista sekä rakennushistoriaa käsittelevistä teoksista. Aineistoja vertailemalla on koottu kattava katsaus ikkunalautojen historiaan ja nykytilanteeseen. Lähdeaineiston perusteella todettiin seinien paksuuden sekä rakennustavan, ja tyylisuuntien määrittelemien ikkuna-aukotusten vaikuttaneen eniten ikkunalaudan muotoon. Ennen ikkunalautoja muotoiltiin myös ohjaamaan ikkunan sisäpintaan tiivistyvää vettä, minkä lisäksi ikkunalautatilalla oli olennainen rooli huoneiston ilmanvaihdossa. Paksuissa massiivimuuratuissa seinissä ikkunalasin sisäpuolelle jäävä paljas rakenne vuorattiin leveällä ikkunalaudalla. Nykyään ikkunalauta ei ole uudisrakentamisessa pakollinen rakenne, koska kun massiiviseinistä siirryttiin elementtitekniikkaan, ei paljasta rakennetta enää muodostunut. Lisäksi lähes kaikki asuinrakennukset liitettiin kaukolämpöverkkoon ja niiden ilmanvaihto koneellistettiin. Tutkielmassa pääteltiin ikkunalaudan luonteen kehittyneen rakennusteknillisesti välttämättömästä rakenteesta esteettiseksi säilytys- ja oleskelutilaksi. Säilytystilana ikkunalaudan todettiin olevan arvokas, koska ihmisten katse kiinnittyi luontaisesti ensimmäisenä huoneen valonlähteeseen. Oleskelupaikkana ikkunalaudan valo-olosuhteet sekä kiinteä yhteys ulkomaailmaan taas kiehtoivat ihmisiä biologisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyään ikkunalaudasta on tullut enemmänkin romantisoitu sisustuselementti, jonka kasvava ihannointi on luonut markkinan esimerkiksi irtoikkunalaudoille ja muille innovaatioille. Ikkunalaudat eivät kuulu rakennuksen suojelumääräysten alle, joten kandidaatintyö motivoi sekä kartoittamaan että dokumentoimaan suomalaisten ikkunalautojen muotoja ja materiaaleja, esimerkiksi valokuvaamalla ja tekemällä mittapiirroksia, jotta ikkunalautojen laaja kulttuuriperintö ei pääse unohtumaan.
Description
Supervisor
Özer-Kemppainen, Özlem
Thesis advisor
Saraste, Frans
Keywords
ikkunalaudat, ikkunapenkit, ikkunat, rakennustekniikka, kosteus, tuuletus, oleskelu, säilytys
Other note
Citation