The effects of earnings stripping rules: empirical evidence from Norwegian tax reform
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2022
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Economics
Language
en
Pages
73 + 13
Series
Abstract
Multinational enterprises avoid corporate taxes by using intragroup transactions to channel their taxable income to countries where they need pay less taxes than in the countries where the income was earned. This is called profit shifting. Governments have introduced several policy tools to hamper tax avoidance. Earnings stripping rules limit tax deductions of interest expenses in order to restrict profit shifting that occurs via interest paid on intragroup loans. Earnings stripping rules are in widespread usage, but there is little empirical research on their economic effects. I complement the lack of research by estimating the effects of the Norwegian earnings stripping rule of 2014, which limited tax deductions of interest expenses paid to related parties. The treatment effects of the introduction of the Norwegian earnings stripping rule are estimated with the difference-in-differences method. The treatment group consists of Norwegian MNEs that were affected by limited interest deductions. The control group consists of Norwegian MNEs that were not affected by the reform. Due to the introduction of the earnings stripping rule, financial expenses and debt to assets decreased by 30%-40% and 15%-20%, respectively, in the treatment group compared to the counterfactual outcome. This means that the introduction of the earnings stripping rule made the companies affected by it reduce their total leverage and incur less interest expenses. It is estimated that the aggregate annual financial expenses and total debt of the treated firms decreased by about €560 million and €3.50 billion, respectively. The treatment effect on corporate taxes payable was significantly positive, which implies that the reform made the treated firms pay more corporate taxes than they would have paid in the absence of it. It is estimated that the annual corporate tax revenues of the Norwegian government increased by about €117 million. Based on the estimated treatment effects, the Norwegian earnings stripping rule increased corporate tax revenues, and reduced excessive interest expenses that erode the corporate tax base. It is likely that the affected companies reduced their profit shifting activities by paying less tax-motivated interest expenses to foreign related parties, but the exact response channel cannot be verified. The decrease in total leverage implies that earnings stripping rules may reduce distortions to financing decisions that the tax deductibility of interest expenses causes. The treatment effects on total assets, fixed assets and turnover may have been negative. This means that the earnings stripping rule may have had unwanted consequences by depressing the economic activity of the treated firms. Limitations to interest deduction increase capital costs, which may reduce investment. In general, policies that limit opportunities to avoid taxes may curtail economic activity, since multinationals may respond to them by reducing their investment in the country or relocating their productive operations to countries with more favorable tax systems.Monikansalliset yritykset välttävät yritysveroja siirtämällä konsernin sisäisten liiketoimien avulla voittojaan matalan verotuksen maihin. Tätä kutsutaan voitonsiirroksi. Yritysten verovälttelyn estämiseksi on otettu käyttöön useita toimia. Korkovähennysoikeuden rajoituksilla pyritään ehkäisemään konsernin sisäisten lainojen avulla tapahtuvaa voitonsiirtoa. Korkovähennysoikeuden rajoitukset ovat yleisiä, mutta niiden vaikutuksia on tutkittu vain vähän. Täydennän tutkimuksen puutetta arvioimalla Norjassa vuonna 2014 käyttöön otetun korkovähennysoikeuden rajoituksen vaikutuksia. Kyseinen verouudistus rajoitti konsernin sisäisten lainojen korkojen verovähennysoikeutta. Arvioin empiirisesti erotus erotuksissa -menetelmän avulla, miten Norjassa käyttöön otettu korkovähennysoikeuden rajoitus vaikutti niihin norjalaisiin monikansallisiin yrityksiin, joita verouudistus koski. Vertailuryhmä koostuu norjalaisista monikansallisista yrityksistä, joihin verouudistus ei vaikuttanut. Korkovähennysoikeuden rajoituksen käyttöönoton seurauksena niiden yritysten, joihin verouudistus vaikutti, rahoituskulut vähenivät 30–40 %, velkojen suhde varoihin väheni 15–20 %, ja maksettavat yritysverot kasvoivat verrattuna vertailuryhmään. Tämä tarkoittaa, että korkovähennysoikeuden rajoituksen käyttöönoton seurauksena yritykset, joihin se vaikutti, vähensivät velkaantuneisuusastettaan ja korkokulujaan ja maksoivat enemmän yritysveroja kuin ne olisivat ilman uudistusta maksaneet. Näiden yritysten vuosittaiset yhteenlasketut rahoituskulut vähenivät noin 560 miljoonalla eurolla, ja yhteenlaskettu vuosittainen velan määrä väheni noin 3,50 miljardilla eurolla. Norjan hallituksen vuotuinen yritysverokertymä kasvoi noin 117 miljoonalla eurolla. Norjassa käyttöön otettu korkovähennysoikeuden rajoitus lisäsi yritysverokertymää ja vähensi liiallisia korkokuluja, jotka rapauttavat yhteisöveropohjaa. On mahdollista, että yritykset, joihin uudistus vaikutti, vähensivät konsernin sisäisten lainojen avulla tapahtuvaa voitonsiirtoa, mutta näin ei voida varmuudella päätellä. Yritysten velkaantuneisuusasteen lasku tarkoittaa, että korkovähennysrajoitukset voivat vähentää vääristymiä, joita korkovähennysoikeus aiheuttaa yritysten rahoitusrakenteeseen. Korkovähennysoikeuden rajoituksen seurauksena niiden yritysten, joihin uudistus vaikutti, vastaavat, pysyvät vastaavat ja liikevaihto vähenivät. Tämä tarkoittaa, että korkovähennysrajoituksen ei-toivottuna vaikutuksena saattoi olla taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen. Korkovähennysoikeuden rajoitukset nostavat rahoituskuluja, mikä voi vähentää investointeja. Yleisesti ottaen toimet, joilla pyritään estämään verovälttelyä, saattavat vähentää taloudellista toimeliaisuutta, koska monikansalliset yrityksen saattavat reagoida niihin vähentämällä investointejaan tai siirtämällä tuotannollisia toimintojaan maihin, joissa verojärjestelmä on suotuisampi.Description
Thesis advisor
Terviö, MarkoRopponen, Olli
Keywords
corporate taxation, tax avoidance, profit shifting, debt shifting, earnings stripping rule, interest deduction limitation, multinational, multinational enterprises
