Suomen sosiaalietuuksien synnyttämät kannustinloukut

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorMurto, Pauli
dc.contributor.advisorSarvimäki, Matti
dc.contributor.authorEtelävuori, Elsi
dc.contributor.departmentTaloustieteen laitosfi
dc.contributor.schoolKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Businessen
dc.date.accessioned2021-05-16T16:02:10Z
dc.date.available2021-05-16T16:02:10Z
dc.date.issued2021
dc.description.abstractKandidaatintutkielmassa käsitellään kannustinloukkuja eri näkökulmista kirjallisuuskatsauksen avulla. Kannustinloukuista tarkastelun kohteena ovat työttömyysloukut ja tuloloukut. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kannustinloukkuja Suomen vero- ja tulonsiirtojärjestelmä aiheuttaa ja miten. Tarkoituksena on myös saada selville, miten kannustinloukkuja mitataan, mitkä väestöryhmät päätyvät todennäköisimmin kannustinloukkuun sekä miten kannustinloukkuja on yritetty purkaa ja miten niitä voisi jatkossa yrittää lieventää. Tutkielmassa eritellään, mitkä sosiaalietuudet erityisesti yhdessä synnyttävät kannustinloukkuja. Teoreettisen taustan muodostaa työn tarjonnan malli, jota käsitellään omana teoriana, mutta sitä hyödynnetään myös tutkittaessa, miten verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä vaikuttavat työn tarjontaan. Kannustinloukkujen mittaamiseen käytetään työllistymisveroastetta tai efektiivistä marginaaliveroastetta, jotka kertovat, paljonko työllistymispalkasta tai lisätuloista menee verojen kasvamiseen ja sosiaalietuuksien pienenemiseen. Eri väestöryhmien kannustinloukkuun joutumista ja työn kannattavuutta tutkitaan mikrosimulointimallien avulla luoduilla laskelmilla. Mikrosimulointimalleilla pystytään tutkimaan, mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat työllistymisveroasteen ja efektiivisen marginaaliveroasteen muodostumiseen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella yksinhuoltajilla, kahden huoltajan lapsiperheillä, joista toinen tai molemmat vanhemmista ovat työttömiä, ja yksinasuvilla on korkeimmat työllistymisveroasteet, josta voi päätellä, että heillä on myös suurin riski joutua kannustinloukkuun. Työllistymisveroasteen ja efektiivisen marginaaliveroasteen muodostumiseen vaikuttivat erityisesti työttömyysetuudet, päivähoitomaksut, yleinen asumistuki ja marginaalivero. Kannustinloukkuja on pyritty purkamaan vaikuttamalla erityisesti juuri edellä mainittuihin tekijöihin. Tulevaisuuden kannalta toimenpiteiksi, joiden avulla kannustinloukut voitaisiin saada hallintaan, on ehdotettu muun muassa työttömyystukien suojaosan nostamista, päivähoitomaksujen alentamista, kotihoidon tuen lyhentämistä ja yleisen asumistuen hyväksyttävien asumismenojen alentamista.fi
dc.format.extent30
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/107495
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202105166759
dc.language.isofien
dc.programmeTaloustiedeen
dc.subject.keywordkannustinloukkufi
dc.subject.keywordtyöttömyysloukkufi
dc.subject.keywordtuloloukkufi
dc.subject.keywordtyön tarjontafi
dc.subject.keywordtyöttömyysfi
dc.subject.keywordtyöllistyminenfi
dc.subject.keywordtyöllistymisveroastefi
dc.subject.keywordefektiivinen marginaaliveroastefi
dc.titleSuomen sosiaalietuuksien synnyttämät kannustinloukutfi
dc.typeG1 Kandidaatintyöfi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
bachelor_Etelävuori_Elsi_2021.pdf
Size:
1.02 MB
Format:
Adobe Portable Document Format