”Pieni utopia” - Autonomisten pyrkimysten heijastuminen protestileirien rakennettuun ympäristöön

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorVartola, Anni
dc.contributor.authorHeinonen, Pijatta
dc.contributor.departmentArkkitehtuurin laitosfi
dc.contributor.departmentDepartment of Architectureen
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorReuter, Jenni
dc.date.accessioned2017-06-13T07:10:36Z
dc.date.available2017-06-13T07:10:36Z
dc.date.issued2017
dc.description.abstractProtestileirejä voidaan ajatella paikkoina, jotka on rakennettu poliittisista lähtökohdista väliaikaisiksi asuin- ja toimintaympäristöiksi. Niiden rakentamista ohjaavat lähtökohdat heijastuvat myös niiden rakennettuun ympäristöön. Protestileirien arkkitehtuurin tutkimusta voidaan pitää oleellisena poliittisten lähtökohtien ja arkkitehtuurin välisten yhteyksien ymmärtämisen kannalta, ja leirien usein väliaikaisen rakennetun ympäristön dokumentoimisen kannalta. Osana protestileirien poliittista sisältöä on usein pyrkimys autonomiseen järjestäytymiseen suhteessa vallitseviin yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Työssäni tutkin protestileirien tilan muodostamisen periaatteita ja arkkitehtuuria suhteessa niiden autonomisiin pyrkimyksiin ja niistä juontaviin periaatteisiin ja käytäntöihin. Työn taustoituksessa olen hyödyntänyt sekä yhteiskuntatieteellistä että arkkitehtuurin teorian tutkimusta. Yhteiskuntatieteiden puolelta olen hakenut taustaa leirien politiikkaan ja järjestäytymisen tapoihin, ja arkkitehtuurin teoriasta tietoa arkkitehtuurin, kulttuurin ja vallan välisistä yhteyksistä. Arvioin protestileirien arkkitehtuuria näitä teoreettisia taustoja yhdistelemällä – vertailemalla niiden yhteiskunnallisia näkemyksiä ja periaatteita rakennetun ympäristön konkreettiseen olemukseen. Tutkimukseni perustuu pääasiallisesti omaan havainnointiini neljän eri protestileirin rakennetuista ympäristöistä. Vietin leireillä aikaa eri ajankohtina viidestä päivästä useampaan viikkoon. Tutkimusaineisto perustuu leireistä tekemiini havaintoihin, karttoihin ja kuvalliseen aineistoon, kuten piirustuksiin. Protestileirit pyrkivät luomaan autonomisen tilan valtaamalla, asuttamalla ja rajaamalla tilaa. Rajatussa leirin tilassa vuorostaan luodaan itse rakentamiseen perustuvaa ympäristöä, jossa tilan muodostus ja yksittäisten rakennusten rakentaminen tapahtuvat usein omaehtoisesti, ja ihmisillä on mahdollisuus luoda elinympäristöään autonomisesti. Protestileirien arkkitehtuuria voidaan lukea vastakulttuurin tilallisena tekstinä, joka heijastaa erottautumista vallitsevan rakentamisen käytännöistä ja estetiikasta, sekä omia arvostuksia ja näkemyksiä. On esitetty, että yksi selittävä tekijä protestileirien synnyn taustalla olisi tarve autonomiaan, mikä arkkitehtuurin kohdalla käsitetään tarpeena omaehtoiseen ja itsenäiseen oman elinympäristön määrittämiseen ja rakentamiseen. Autonomian tarve voidaan myös tulkita niin, että vallitseva hierarkkinen rakentamisen käytäntö ei kykene riittävästi vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Autonomista arkkitehtuuria tutkimalla voidaankin etsiä vastauksia siihen, mitä ihmiset tarvitsevat arkkitehtuurilta. Tämän lisäksi olisi toivottavaa tutkia ja pohtia sitä, miten arkkitehdit voisivat edesauttaa omaehtoisen ja itsenäisen rakentamisen pyrkimyksissä.fi
dc.description.abstractProtest camps can be thought of as temporary environments for living and action, built from political starting points. The guiding political principles of the building of the camps are also reflected to their built environment. Architectural research of protest camps can be considered essential both for the understanding of the connections between political visions and architecture, and for documenting the often ephemeral built environment of the camps. A part of the political content of protest camps is often aspiration to autonomous organization in relation to dominant social practices. In my thesis, I study the principles of space-making and architecture of protest camps in relation to the principles and practices that result from their aspirations to autonomy. In the background of this thesis, I have utilized both research of social science and of architectural theory. From the social sciences I have sought information on the politics and methods of organization of protest camps. From the theory of architecture I have sought information on the links between architecture, culture and power. The architecture of protest camps is assessed by combining these theoretical backgrounds – by comparing their political visions and principles with the concrete form of the built environment. This study is mainly based on my own observations of the built environment of four different protest camps. At each of these camps I spent time from five days to several weeks. The research material consists of the observations, maps and visual material such as drawings. Protest camps aim at creating autonomous space by occupying, inhabiting and bordering space. In a defined camp space, in turn, a self-built environment can be created where the construction of space and of individual buildings often occur from one’s own initiative, and people have the opportunity to create their living environment autonomously. The architecture of protest camps can be read as spatial text of countercultures. It reflects antagonism towards dominant practices of construction and its aesthetics, as well as autonomous valuations and views. It has been argued that one explanatory factor behind the birth of protest camps is the need for autonomy, which in architecture means the need to define and build space both from one’s own initiative and autonomously. The efforts to autonomy can be interpreted to indicate the inability of dominant hierarchical practice of construction to answer people´s needs sufficiently. The research of autonomous architecture can answer questions concerning what people request from architecture. In addition, it would be advisable to research on and reflect on how architects could contribute to the aspirations of building autonomously.en
dc.format.extent148
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/26658
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201706135252
dc.language.isofien
dc.programmeArkkitehtuurin perusteet ja teoriafi
dc.programmeTheory of Architectureen
dc.subject.keywordprotestileiritfi
dc.subject.keywordautonomiafi
dc.subject.keywordtee se itse –arkkitehtuurifi
dc.subject.keywordkoottava arkkitehtuurifi
dc.subject.keywordrajarakenteetfi
dc.title”Pieni utopia” - Autonomisten pyrkimysten heijastuminen protestileirien rakennettuun ympäristöönfi
dc.title"Small utopia" - The reflection of autonomous aspirations to the built environment of protest campsen
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotMaisterin opinnäytefi
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
master_Heinonen_Pijatta_2017.pdf
Size:
74.16 MB
Format:
Adobe Portable Document Format