Improvement of engineer-to-order process in mechanical engineering

Simple item page
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorMattila, Jarkko
dc.contributor.advisorViitala, Raine
dc.contributor.authorRauko, Eveliina
dc.contributor.schoolInsinööritieteiden korkeakoulufi
dc.contributor.supervisorKuosmanen, Petri
dc.date.accessioned2019-05-12T15:09:06Z
dc.date.available2019-05-12T15:09:06Z
dc.date.issued2019-05-06
dc.description.abstractMany companies respond to increasingly varying and demanding customer requirements with engineer-to-order (ETO) production system that enables the production of customer-specific solutions. The design activities in ETO are crucial, and ETO processes struggle with many challenges due to uncertainty. Yet, they are often not managed properly. Describing and analyzing knowledge-intensive processes, such as ETO processes, is often found difficult. The case company mechanical order-specific engineering (OSE) process was lacking continuous improvement and posed a risk of being a bottleneck within the overall ETO process. Therefore, the objective of the study was to describe the current situation in the mechanical OSE process in the case company and define improvement targets based on the analysis. The process was examined using a workshop, interviews and observation. The workshop and interviews did not result in sufficient level of detail to describe the process, because the methods were not able to overrule the prejudice and concerns of the employees towards process improvement. Through participant observation inspired by the Gemba methodology, the trust and enthusiasm of the employees was increased, and the current state could be understood and described. It enabled to analyze the activities and their value. In addition, a work time analysis was applied in order to define a performance metrics system for the mechanical ETO process. However, the key finding of the data analysis was that the data is not recorded according to instructions and the amount of data was thus insufficient for further analysis. The findings of the study were in accordance with the characteristics of ETO systems presented in literature. The recommendations for the case company concerned knowledge sharing, standardization of activities, automatization, improving upstream functions and transferring tasks to other processes. In addition, the study demonstrated the challenges in describing knowledge-intensive processes, and it was found that the participant observation was the most applicable method in employee engagement and in process discovery.en
dc.description.abstractAsiakkaat vaativat yhä enemmän poikkeavia sovelluksia tuotteisiin, mihin yritykset vastaavat tilausohjautuvalla suunnittelulla (engineer-to-order, ETO), joka mahdollistaa asiakasräätälöityjen tuotteiden valmistamisen. ETO-systeemeissä suunnittelutehtävät ovat ratkaisevassa osassa, ja ETO-prosesseissa on useita haasteita, jotka johtuvat menetelmään liittyvästä epävarmuudesta. ETO-prosessien hallinta on kuitenkin usein puutteellista. Osaamisintensiivisten (knowledge-intensive) prosessien, kuten ETO-prosessien, kuvaaminen on yleensä haastavaa. Kohdeyrityksen tilausohjautuvassa mekaniikkasuunnittelussa ei oltu toteutettu jatkuvaa parantamista, ja lisäksi pidettiin riskinä sitä, että mekaniikkasuunnittelu olisi koko ETO-prosessin pullonkaula. Työn tavoitteena oli kuvata ETO-mekaniikkasuunnittelun nykytilanne yrityksessä ja määritellä kehityskohteet analyysin perusteella. Prosessia tutkittiin työpajan, haastattelujen ja havainnoinnin kautta. Työpaja ja haastattelut eivät tuottaneet tarpeeksi yksityiskohtaisia tuloksia, sillä menetelmät eivät kyenneet muuttamaan työntekijöiden ennakkoasenteita ja huolestuneisuutta prosessikehitystä kohtaan. Osallistavaa havainnointitutkimusta hyödynnettiin omaksumalla Gemba-metodologian perusperiaatteita, jolloin onnistuttiin parantamaan työntekijöiden luottamusta ja mielenkiintoa kehityksen suhteen. Sen pohjalta oli mahdollista laatia tarkka kuvaus prosessista ja suorittaa analyysi kunkin prosessiin kuuluvan tehtävän hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. Lisäksi tehtiin työaika-analyysi, jonka tarkoituksena oli toimia pohjana tehokkuusmittareille. Analyysiä ei kuitenkaan pystytty suorittamaan loppuun, sillä löydökset osoittivat, että dataa ei ole kirjattu riittävällä tarkkuudella, eikä sitä täten pystytty hyödyntämään. Työn löydökset olivat yhdenmukaiset kirjallisuudessa esitettyjen ETO-systeemeille tyypillisten ongelmien kanssa. Suositukset kohdeyritykselle liittyivät osaamisen jakamiseen, tehtävien standardoimiseen, automaatioon, sekä tehtävien siirtämiseen muihin prosesseihin ja toimintoihin. Lisäksi työssä tuotiin esille osaamisintensiivisten prosessien kuvaamiseen liittyvät haasteet, ja havaittiin, että havainnointitutkimus oli sopivin menetelmä työntekijöiden osallistamiseen ja prosessien kuvaamiseen.fi
dc.format.extent57 + 1
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/37918
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201905123020
dc.language.isoenen
dc.programmeMaster's Programme in Mechanical Engineering (MEC)fi
dc.programme.majorfi
dc.programme.mcodefi
dc.subject.keywordengineer-to-orderen
dc.subject.keywordETOen
dc.subject.keywordprocessen
dc.subject.keywordprocess improvementen
dc.titleImprovement of engineer-to-order process in mechanical engineeringen
dc.titleTilausohjautuvan mekaniikkasuunnittelun prosessin kehittäminenfi
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotDiplomityöfi
local.aalto.electroniconlyyes
local.aalto.openaccessyes
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
master_Rauko_Eveliina_2019.pdf
Size:
5.6 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Download
Collections
[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG