Valosaaste hyönteisille merkittävänä elinympäristöongelmana

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorMannerla-Magnusson, Meri
dc.contributor.authorLindholm, Pinja
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorHautamäki, Ranja
dc.date.accessioned2022-01-17T15:03:20Z
dc.date.available2022-01-17T15:03:20Z
dc.date.issued2021
dc.description.abstractIhmiskunnan jäljet maapallolla näkyvät jokaisella mantereella, ja tämä voidaan todistaa öisin avaruudesta otettujen satelliittikuvien avulla. Valosaaste ympäristöongelmana ei rasita ainoastaan terveyttämme, vaan heikentää myös ympäristön tilaa. Vaikka ihmiset eivät välttämättä huomaa valosaasteen luomaa rasitetta, vaikuttaa se huomattavasti maapallon pienimpiin eliöihin, kuten hyönteisiin. Evoluutiossa ei ole kehittynyt yhtäkään eliötä, joka olisi sopeutunut jatkuvaan valaistukseen, ja siksi aihetta on tärkeää tutkia. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on tuoda esille valosaasteen aiheuttamia ongelmia hyönteisille, sekä koota yhteen tapoja, joiden avulla esimerkiksi maisema-arkkitehti voisi positiivisesti vaikuttaa valosaasteen määrään jo suunnitteluvaiheessa. Työ on kirjallisuustutkimus. Usein oletetaan, että valosaaste vaikuttaa luontoon vähemmän kuin muut ympäristökuormitukset. Nykyään on kuitenkin tärkeä muistaa, että luonnossa kaikki muutokset punoutuvat yhteen, ja valosaaste on yhtä lailla esimerkiksi ilmansaasteiden kanssa ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä. Keinovalon levitessä, pimeässä elävät eliöt rasittuvat entisestään, ja tulevaisuudessa myös me ihmiset joudumme kärsimään seurauksista. Eliöiden liikkumisen vaikeutumisen ja luonnollisten elinympäristöjen katoamisen ja pirstoutumisen myötä biodiversiteetti köyhtyy. Kaupungeissa yleisimmät valosaasteen lähteet ovat asuminen, katuvalaistus, liikenne ja valomainonta. Liki kolmannes kaikista maailman selkärankaisista ja yli kuusikymmentä prosenttia selkärangattomista lajeista ovat aktiivisia hämärässä tai öisin. Öinen keinovalo vaikuttaa siis melko suureen määrään eliöitä, häiritsemällä muun muassa liikkumista, ruokailua ja pariutumista. Huonosti suunniteltu valaistus lisää turvallisuusriskejä, kuluttaa energiaa, haaskaa rahaa ja aiheuttaa terveys- ja ympäristöhaittoja. Helpolta kuulostava nyrkkisääntö valosaasteen vähentämiseksi olikin se, että valoja pidetään päällä ainoastaan silloin, kun niille on tarvetta. Jotta pimeyttä voidaan suojella myös tulevaisuudessa, on hyvä ottaa huomioon myös keinovalon laatu, aika, jolloin valo palaa, sekä alue, johon valo ulottuu. Maisema-arkkitehtina voi olla haastavaa päästä vaikuttamaan valaistukseen, sillä arkkitehdit eivät yksin ole vastuussa siitä suunnittelun osasta. Tämän takia olisikin tärkeää tehdä yhteistyötä muiden alojen ammattilaisten kanssa, jotta jo suunnitteluvaiheessa olisi selvää, mitkä keinovalot olisivat ekologisuuden kannalta ympäristölle parhaat.fi
dc.format.extent23
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/112366
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202201171271
dc.language.isofien
dc.programmeTaiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmafi
dc.programme.majorMaisema-arkkitehtuurifi
dc.subject.keywordvalosaastefi
dc.subject.keywordkeinovalofi
dc.subject.keywordhyönteisetfi
dc.subject.keywordympäristöongelmafi
dc.subject.keywordbiodiversiteettifi
dc.subject.keywordilmastonmuutosfi
dc.titleValosaaste hyönteisille merkittävänä elinympäristöongelmanafi
dc.titleLight pollution as a significant problem for insectsen
dc.typeG1 Kandidaatintyöfi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
bachelor_Lindholm_Pinja_2021.pdf
Size:
1.22 MB
Format:
Adobe Portable Document Format