From photographers to viewers – what makes editorial photos interesting?

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science | Licentiate thesis
Date
2014
Major/Subject
Viestintätekniikka
Media Technology
Mcode
AS3002
Degree programme
Language
en
Pages
63
Series
Abstract
The licentiate thesis focused on the editorial interestingness of photos. The term editorial interest was coined in the study; it refers to all factors that contribute to making a photograph editorially interesting in professional workflow. The thesis considered the whole process from taking, editing and selecting editorial photos to viewing the final, published photos. Three research questions were set for the study. The first concentrated on the factors that influ-ence the editorial interestingness of photos in the process of their creation and selection. The sec-ond question dealt with the factors, which affect the interestingness of editorial photos according to viewers. These two questions were approached through three case studies. The third research question analyzed what factors of editorial interest are overarching independent of the scenario. The two first cases examined the production perspective of news photos: the first with observa-tions and thematic interviews in a photo agency, the second through a survey integrated in the publishing system of four newspapers. The third case study was conducted as an interestingness evaluation with supporting interviews in a laboratory setting with amateur participants and maga-zine photos as material. All three cases had five factors of editorial interestingness in common; those factors were over-arching independent of test setting, photo genre, and role of evaluator. The factors were aesthetics, affect, novelty-complexity, semantics, and utility. The editorial interestingness of a photo was thus influenced by aesthetic criteria, the ability of the photo to evoke emotion, unexpectedness, con-tent-related criteria, and versatile possibilities of photo use. Viewers considered editorial interestingness to encompass two additional factors: the ability of the photo to attract and hold attention, and self-reference experienced by the viewer. These two were confirmed by literature, which suggested also one additional factor, so called coping potential, i.e. person’s ability to adapt and to cope with a novel, complex view.

Lisensiaatintyön aiheena oli valokuvien toimituksellinen kiinnostavuus. Toimituksellinen kiinnostavuus asetettiin työssä kattotermiksi, jonka alle kuuluvat kaikki kuvan kiinnostavuuteen ammattilaistyönkulussa vaikuttavat tekijät. Työssä tarkasteltiin koko prosessia kuvan ottamisesta, käsittelystä ja valinnasta valmiin, julkaistun kuvan katseluun. Työlle asetettiin kolme tutkimuskysymystä. Ensimmäinen keskittyi tekijöihin, jotka vaikuttavat toimituksellisten kuvien kiinnostavuuteen niiden luonti- ja valintavaiheessa. Toinen kysymys selvitti, mitkä tekijät vaikuttavat toimituksellisten kuvien kiinnostavuuteen katsojan näkökulmasta. Näitä kahta tutkimuskysymystä lähestyttiin kolmen tapaustutkimuksen kautta. Kolmas kysymys analysoi, mitkä toimituksellisen kiinnostavuuden tekijät ovat yhdistäviä tilanteesta riippumatta. Kaksi ensimmäistä tutkimusta selvittelivät tuotantonäkökulmaa uutiskuvien puolella: ensimmäinen havainnointien ja teemahaastattelujen kautta kuvatoimistossa ja jälkimmäinen toimitusjärjestelmään integroidulla kyselyllä neljässä sanomalehdessä. Kolmas tapaustutkimus toteutettiin aikakauslehtikuvien kiinnostavuusarviointeina ja tarkentavina haastatteluina laboratoriossa, amatööreillä koehenkilöillä. Kaikissa kolmessa tutkimuksessa nousi esiin viisi toimituksellisten kuvien kiinnostavuuteen liittyvää osatekijää, jotka yhdistivät kaikkia tapauksia koeympäristöstä, kuvagenrestä, arvioijan ammattimaisuudesta riippumatta. Nämä tekijät olivat: affektiivisuus, estetiikka, käyttökelpoisuus, semantiikka ja uutuus-kompleksisuus. Kuvan toimitukselliseen kiinnostavuuteen siis vaikuttivat kuvan kyky herättää tunteita, esteettiset tekijät, monipuolinen käytettävyys, sisältöön liittyvät semanttiset tekijät, sekä ennennäkemättömyyteen ja monimutkaisuuteen liittyvät attribuutit. Katsojien näkökulmasta kuvan kiinnostavuudella oli kaksi muutakin tekijää: kuvan kyky kiinnittää ja ylläpitää katsojan huomio, sekä katsojan kokema omakohtaisuus. Nämä vahvistuivat kirjallisuuskatsauksessa, kirjallisuudesta löytyi lisäksi yksi tekijä, nk. selviytymispotentiaali, eli katsojan kyky sopeutua ja selvitä katselemastaan uudesta ja monimutkaisesta asiasta.
Description
Supervisor
Oittinen, Pirkko
Thesis advisor
Häkkinen, Jukka
Nyman, Göte
Keywords
photographs, interest, interestingness, editorial photo workflows, editorial interest, viewer interest, aesthetics, affect, attention, novelty-complexity, self-reference, semantics, utility, valokuvat, kiinnostavuus, toimituksellinen kuvatyönkulku, toimituksellinen kiinnos-tavuus, affektiivisuus, estetiikka, huomio, käyttökelpoisuus, omakohtaisuus, semantiikka, uutuus-kompleksisuus
Other note
Citation