How Finnish News Actors Perceive and Combat Visual Disinformation
dc.contributor | Aalto-yliopisto | fi |
dc.contributor | Aalto University | en |
dc.contributor.advisor | Tikka, Minttu | |
dc.contributor.advisor | Paakki, Henna | |
dc.contributor.author | Lares, Sanni | |
dc.contributor.school | Perustieteiden korkeakoulu | fi |
dc.contributor.supervisor | Sawhney, Nitin | |
dc.date.accessioned | 2024-06-23T17:07:02Z | |
dc.date.available | 2024-06-23T17:07:02Z | |
dc.date.issued | 2024-06-18 | |
dc.description.abstract | The rapid development of artificial intelligence has allowed large masses of people to create ever more believable images and videos without the need for technical expertise. In Finland, trust in the media is high. At its worst, when disinformation gets published in the news media, it has the potential to reach many people who fail to be critical towards it. This thesis examines the understanding and readiness of the Finnish news media field towards visual disinformation. Although especially AI-based visual disinformation occurs in the public debate, there is hardly any scientific research on visual disinformation in the context of news media. This work aims to increase the understanding of visual disinformation as a phenomenon and provide Finnish news media with better tools and practices to tackle it. This study engages qualitative research using the grounded theory method, with 16 semi-structured interviews conducted with six Finnish news media organisations. Based on this work, it can be concluded that the Finnish news media is aware of the existence and threat of visual disinformation, but journalists don’t have sufficient resources, training and capacity to effectively deal with it due to the intensive news cycle, reliance on their professional skills, and lack of knowledge regarding suitable tools available. News media companies have undertaken concrete steps to tackle visual disinformation: media actors offer training, and few Finnish news media organisations have hired fact-checkers to assist in fact-checking, particularly concentrating on contentious war-related news content. This work contributes to a better understanding of the Finnish news media's attitude and readiness to confront visual disinformation. By examining the differences in practices and tools used among specialists and journalists, this work delves into the challenges and opportunities for effectively dealing with visual disinformation in the Finnish news media. | en |
dc.description.abstract | Tekoälyn nopea kehitys on mahdollistanut suurille ihmisjoukoille edellytykset luoda koko ajan uskottavampia kuvia ja videoita ilman teknistä osaamista. Suomalaiset luottavat mediaan, ja uutisiin päätynyt visuaalinen disinformaatio pahimmillaan tavoittaa valtavasti ihmisiä, jotka eivät suhtaudu näkemäänsä kriittisesti. Tässä diplomityössä tutkitaan suomalaisen mediakentän ymmärrystä ja valmiutta kohdata visuaalista disinformaatiota. Vaikka etenkin tekoälylähtöinen visuaalinen disinformaatio on esillä yleisessä keskustelussa, ei visuaalisesta disinformaatiosta uutismedian kontekstissa esinny juurikaaan tieteellistä tutkimusta. Työn tavoitteena on lisätä ymmärrystä visuaalisesta disinformaatiosta ilmiönä ja tarjota suomalaille uutismedioille työkaluja ja keinoja torjua visuaalista disinformaatiota. Tässä laadullisessa tutkimuksessa on käytetty ankkuroidun teorian menetelmää. Tutkimus koostuu 16 puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on kerätty kuudesta suomalaisesta uutismediaorganisaatiosta. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että suomalaiset media-alan toimijat kyllä tiedostavat visuaalisen disinformaation olemassaolon ja uhan, mutta journalisteilla ei ole riittävästi resursseja kohdata visuaalista disinformaatiota johtuen hektisestä uutisarjesta, luotosta omaan ammattitaitoon ja epätietoisuudesta olemassa oleviin työkaluihin. Mediatalot ovat ottaneet konkreettisia askelia torjuakseen visuaalista disinformaatiota: toimituksille tarjotaan koulutuksia ja joihinkin suomalaisiin mediaorganisaatioihin on palkattu faktantarkastajia auttamaan pääsääntöisesti sotaa koskevan aineiston tarkastamisessa. Työ lisää ymmärrystä suomalaisen mediakentän suhtautumisesta ja valmiudesta kohdata visuaalista disinformaatiota. Tarkastelemalla eroja asiantuntijoiden ja journalistien käytännöissä ja työkaluissa, työ sukeltaa visuaalisen informaation tarkastamiseen ja varmistamiseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. | fi |
dc.format.extent | 6 + 92 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | en |
dc.identifier.uri | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/129301 | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:aalto-202406234886 | |
dc.language.iso | en | en |
dc.programme | Master’s Programme in Information Networks | fi |
dc.programme.major | Business and Organisational Design | fi |
dc.programme.mcode | SCI3099 | fi |
dc.subject.keyword | disinformation | en |
dc.subject.keyword | visual disinformation | en |
dc.subject.keyword | news media | en |
dc.subject.keyword | grounded theory | en |
dc.title | How Finnish News Actors Perceive and Combat Visual Disinformation | en |
dc.title | Miten suomalaiset uutismediat suhtautuvat ja torjuvat visuaalista disinformaatiota | fi |
dc.type | G2 Pro gradu, diplomityö | fi |
dc.type.ontasot | Master's thesis | en |
dc.type.ontasot | Diplomityö | fi |
local.aalto.electroniconly | yes | |
local.aalto.openaccess | yes |
Files
Original bundle
1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
- Name:
- master_Lares_Sanni_2024.pdf
- Size:
- 4.98 MB
- Format:
- Adobe Portable Document Format