Seniorien esteet digipalvelujen käyttämiseen

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business | Master's thesis
Date
2018
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Information and Service Management (ISM)
Language
fi
Pages
120
Series
Abstract
Tämän maisterin opinnäytetyön tarkoitus on selvittää mitkä tekijät estävät seniorien digitaalisten palvelujen käyttöä, avata niiden sisäisiä mekanismeja ja löytää toimintatapoja niiden ylittämiseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä ovat syyt miksi seniorit eivät käytä internetiä, mitkä tekijät estävät heidän digitaalisten palvelujen käytön? 2. Mitä voidaan tehdä niiden esteiden ylittämiseksi? Opinnäytetyön lähestymistapa on käytännöllinen, seniorien lähipiirin ja sidosryhmien näkökulmasta. Teoreettisessa osiossa on avattu avainkäsitteet ja pohdittu tutkimusalueen suomenkielistä terminologiaa. Aikaisemmat seniorien tietotekniikan ja internetin käytön esteitä käsittelevät tutkimukset ovat referoitu ja ilmiön tutkimiseen soveltuvat teoriat ovat esitetty. Opinnäytetyön metodit ovat kvalitatiivisia. Työn primäärilähde on seniorien vertaistukiopastajien 11 haastattelua. Tutkielman sekundäärilähde on Vanhustyön Keskusliiton Ikäteknologiakeskuksen tutkimukseen ”Ikäihmiset ja sähköinen asiointi – miten saadaan kaikki mukaan?” osallistuneiden seniorien vapaamuotoiset aikaisemmin julkaisemattomat vastaukset kysymykseen ”Muut sähköiseen asiointiin liittyvät ajatuksesi ja terveisesi.” Vastaukseksi ensimmäiseen tutkimuskysymykseen ”Mitkä ovat seniorien digipalvelujen käytön esteet” kartoitettiin tutkimuksessa 22 seniorien digipalvelujen käytön estettä: pelko ja arkuus, tuen puute, tunnistautuminen, käyttöliittymäongelmat, kiinnostuksen puute, laiteongelmat, tiedon puute laitteen hankinnasta, kieli- ja terminologiaongelmat, fyysiset rajoitteet, kustannukset, turvallisuus- ja yksityisyyshuolet, kielteinen asenne, näkövaikeudet, kognitiiviset kyvyt, tuntee itsensä liian vanhaksi, yhteiskunnan asenteet, muutosvastarinta, liikkuminen opastuspaikkaan, puutteelliset ja vanhentuneet tiedot ja taidot, teknisen ymmärryksen puute, puuttuva kokemus kirjoittaa näppäimistöllä ja kuulo-ongelmat. Esitetyistä esteistä kolme – pelko, tuen puute ja käyttöliittymäongelmat vaikuttavat olevansa kaikkein merkittävimpiä seniorien digipalvelujen käyttöä estäviä ja rajoittavia tekijöitä. Digipalveluita ei-käyttävillä senioreilla näyttää vaikuttavan erityisesti neljä käytön estettä - kiinnostuksen puute, näkövaikeudet, kieli- ja terminologiaongelmat sekä liikkuminen opastuspaikkaan, joiden vaikutus digipalveluita käyttävillä senioreilla näyttää olevan vähäisempi. Yleisimpinä vastauksina toiseen tutkimuskysymykseen ”Mitä voidaan tehdä seniorien digipalvelujen käyttämisen esteiden ylittämiseksi” kävi ilmi, että seniorien digipalvelujen käytön esteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa mahdollisimman lähellä sosiaalisesti, maantieteellisesti ja henkisesti. Matala kynnys tutustua uusiin laitteisiin ja sovelluksiin on tärkeä. Pakko ja taloudelliset motivaattorit vaikuttavat toimivan seniorien digipalvelujen esteiden ylittämiseen rajoitetusti, mielenkiinnon herättäminen ja tarpeisiin vetoaminen näyttää toimivan paremmin. Konkreettisempina vastauksina toiseen tutkimuskysymykseen saatiin, että jokainen sidosryhmä voi tehdä jotakin seniorien digipalvelujen käyttämisen esteiden poistamiseksi. Työssä on esitetty konkreettiset tavat mitä jokainen sidosryhmä voi seniorien digipalvelujen esteiden ylittämiseksi tehdä. Haastatteluissa ja avoimissa vastauksissa tuli esille toimintamallien ideoita kuluttajien, yksityisten yritysten ja julkisen vallan yhteistoiminnaksi, jotka ovat esitetty erikseen.

The purpose of this thesis is to identify barriers restricting seniors' use of digital services, to perceive their inner mechanisms and to find options for overcoming them. The research questions of the thesis are: 1. What are the reasons why seniors do not use the Internet, which barriers are there not allowing the older adults to use digital services? 2. What can be done to overcome these barriers? The approach of the thesis is practical, from the standpoint of seniors' inner group and stakeholders. In theoretical part the key concepts are explained and proper terminology in Finnish is questioned. The previous research on older adults' barriers to use IT and the Internet is referred to and applicable theories to explore older adults' digital services acceptance and use are presented. The methods of the thesis are qualitative. The primary sources of the thesis are 11 semi-structured interviews with seniors' volunteer peer-to-peer IT advisers and the secondary data is unpublished open answers from Finnish Elderly Technology Center research “Older people and digital transacting – how to get all included”. The results of the thesis show that there exist 22 barriers to the use of seniors' digital services – technophobia and wariness, lack of support, identification issues, user interface issues, lack of interest, device issues, lack of knowledge about procurement of device, language and terminology issues, physical restrictions, costs, security and privacy concerns, negative attitude, eyesight issues, cognitive restrictions, feeling too old, attitudes of society, resistance to change, limited access to guidance location, inadequate and out-of-date knowledge and skills, lack of technical understanding, lack of typing experience, hearing issues. Three of them – technophobia and wariness, lack of support and user interface issues seem to have the biggest impact. The specific barriers of non-user senior group seem to be lack of interest, language and terminology issues, eyesight issues and limited access to guidance location. All seniors´ stakeholders can do something to overcome the barriers of seniors´ use of digital service. Possible activities to support seniors' acceptance and use of digital services are provided. Theoretical implication of the thesis is basis for hypothesis for future quantitative research. Practical implications of the thesis are some recommendations on what each seniors' stakeholder can do to overcome the grey digital divide and some operational models between private companies, public sector and volunteer organizations for collaboration in order to support seniors to accept and use digital services.
Description
Thesis advisor
Tuunainen, Virpi
Keywords
seniorit, digipalvelut, harmaa digitaalinen kahtiajako, toimintamallit
Other note
Citation