The Illusion of Ownership: Rethinking Convenience and Embracing Sharing in Urban Living

Thumbnail Image

Files

master_Ahlroos_Emilia_2025.pdf (16.89 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-07-12

Department

Major/Subject

Collaborative and Industrial Design

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Design

Language

en

Pages

66

Series

Abstract

How to share more and consume less, as we currently witness the consequences of overconsumption? In Western society, a culture exists where possession is seen as a marker of a successful and good life. This thesis examines how collaborative consumption can be more effectively integrated into everyday practices by exploring communal living and our relationship to sharing, as well as rethinking the perceived convenience of ownership. A human-centered service design provides the framework for examining the social structures that influence the implementation of sharing within communal living. The thesis employed qualitative research methods, including field visits, interviews, and a workshop. Field visits were conducted at three communal living buildings in Helsinki to gain insights into collaborative practices and community life. Participants of the interviews and the workshop were residents of these buildings. The findings reveal that sharing is socially and contextually structured. The primary motivators for participating in communal living are financial benefits and the desire to be part of a community. Opportunities for collaborative practices emerge organically when the sense of community develops. Shared spaces encourage and support sharing as they serve as sites for collaborative practices. Sharing is also perceived to ease everyday life, as distributing responsibilities and sharing resources helps to lighten the individual’s burden. Multichannel communication and joint events, such as communal meals, play a crucial role in reinforcing connection, identity, mutual trust, and reciprocity, which collaborative consumption needs. However, more (urban) spaces for encounters are needed, and they could extend collaborative practices, such as sharing, into local neighbourhoods. The findings demonstrate that a deeper understanding of social structures enables service design to facilitate community-oriented neighbourhood development by empowering residents and providing facilities that foster collaborative practices such as sharing, while leaving agency for citizens. This thesis highlights the role and power of local communities in the transformation toward more socially and environmentally sustainable urban living.

Todistamme parhaillaan kestämättömän ylikulutuksen seurauksia, kuinka voisimme jakaa enemmän ja kuluttaa vähemmän? Läntisessä yhteiskunnassa vallitsee kulttuuri, jossa tiettyjen tavaroiden omistaminen koetaan merkkinä menestyksestä ja hyvästä elämästä. Tämä opinnäyte tutkii kuinka yhteiskäyttöä voitaisiin entistä enemmän integroida osaksi jokapäiväistä elämää tutustumalla yhteisölliseen kaupunkiasumiseen. Työ käsittelee jakamista sekä uudelleenarvioi käsityksiä omistamisen kätevyydestä ja helppoudesta. Ihmiskeskeinen palvelumuotoilu tarjoaa viitekehyksen sosiaalisten rakenteiden arviointiin, jotka osaltaan vaikuttavat jakamisen toteutumiseen yhteisöllisessä asumisessa. Opinnäyte toteutettiin laadullisia tutkimusmetodeja hyödyntämällä, joita olivat kenttävireailut, haastattelut sekä työpaja. Kenttävierailut toteutettiin kolmessa yhteisölliseen asumiseen keskittyneessä talossa Helsingissä. Vierailujen avulla kerrytettiin ymmärrystä jakamisen käytönnöistä sekä yhteisöllisestä elämästä. Haastatteluihin sekä työpajaan osallistuneet olivat kyseisten talojen asukkaita. Tulosten mukaan jakaminen muodostuu sosiaalisesti ja kontekstuaalisesti. Päämotivaattorit yhteisölliseen asumiseen ovat taloudelliset hyödyt sekä halu olla osa yhteisöä. Mahdollisuus yhteiskäytölle sekä muille yhteisille käytännöille muodostuu luonnostaan yhteisöllisyyden kehittyessä ja vahvistuessa. Yhteiset tilat kannustavat jakamiseen ja tukevat yhteiskäytön toteuttamista tarjoamalla ympäristön yhteistyölle. Yhteiskäytön koetaan helpottavan arkea, sillä vastuun ja resurssien jakaminen keventävät yksilön taakkaa. Monikanavainen kommunikointi sekä yhteiset tapahtumat, kuten yhteisruokailut, ovat oleellinen osa luottamuksen sekä vastavuoroisuuden vahvistamista, joita yhteiskäyttö tarvitsee toimiakseen. Tuloksissa tulee kuitenkin ilmi, että enemmän yhteisiä (kaupunki)tiloja kohtaamisille toivotaan ja tarvitaan. Näillä tiloilla olisi potentiaalia olla mahdollistamassa yhteisöllisten käytäntöjen, kuten jakamisen toteutumista laajemmin naapurustoissa. Tulokset havainnollistavat kuinka syvällinen ymmärrys sosiaalisista rakenteista mahdollistavat palvelumuotoilun hyödyntämisen yhteisölähtöisten naapurustojen kehityksessä. Palvelumuotoilun avulla voidaan osallistaa sekä voimaannuttaa kaupunkilaisia tarjoamalla enemmän fasiliteetteja jakamiselle sekä muille yhteisöllisille käytönnöille. Tämä opinnäytetyö korostaa paikallisten yhteisöjen roolia ja voimaa osana siirtymää kohti sosiaalisesti sekä ympäristöllisesti kestävämpää kaupunkielämää.

Description

Supervisor

Ehrenberg, Nils

Keywords

yhteiskäyttö, yhteisasuminen, jakaminen, yhteisö, kaupunkielämä, kuluttaminen

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202508256797

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS