Yhteistilat kodin jatkeena, asukastutkimus kaupunkikerrostalojen yhteistiloista

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorTervo, Anne
dc.contributor.authorSuominen, Katariina
dc.contributor.departmentArkkitehtuurin laitosfi
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorHuttunen, Hannu
dc.date.accessioned2016-09-22T08:31:34Z
dc.date.available2016-09-22T08:31:34Z
dc.date.issued2016
dc.description.abstractDiplomityössä on tutkittu, millaisilla suunnitteluratkaisuilla ja menetelmillä yhteistilojen laatua voidaan parantaa rakennus-, kortteli- ja asuinaluetasolla. Toiseksi on selvitetty, miten yhteistilat vaikuttavat asunnon arvoon. Työn tilaajina ja rahoittajina ovat toimineet rakennuttajayritys Bonava Suomi Oy ja kokonaissuunnittelutoimisto Optiplan Oy. Diplomityön aihe on ajankohtainen asuntosuunnittelun näkökulmasta, sillä Helsingin kaupunki julkaisi vuonna 2015 uuden yhteistilaohjeen. Aikaisemmasta poiketen uusi ohje kannustaa yhteistilojen suunnitteluun alueellisella kokonaisratkaisulla, joka mahdollistaa tilojen toimintojen erikoistumisen. Yhteistilat kuitenkin jakavat mielipiteitä voimakkaasti, joten tutkimusta asukasnäkökulman selvittämiseksi tarvitaan. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä on käytetty asukashaastatteluja (n=10), verkkokyselyä (n=122) ja asiantuntijahaastatteluja (n=4) Tutkimuksen pääaineiston muodostavat asukashaastattelut, joihin valittiin osallistujat kolmesta helsinkiläisestä taloyhtiöstä. Tutkimuksen perusteella yhteistiloja käytetään sitä enemmän, mitä paremmilla paikoilla ne sijaitsevat suhteessa käyttötarkoitukseen: esimerkiksi saunan toivottiin sijaitsevan näkymien vuoksi ylimmässä kerroksessa, kerhohuoneen metelin vuoksi maantasossa ja irtaimistovarastojen lähellä asuntoa käytännöllisistä syistä. Kerhohuoneelta toivottiin monikäyttöisyyttä. Esimerkiksi vierasmajoitus ja etätyö kiinnostivat asukkaita jonkin verran, mutta omia tilajärjestelyjä niitä varten ei pääsääntöisesti kannata järjestää. Kerhohuoneen väliaikaista vuokrausmahdollisuutta pidettiin hyvänä, jotta voidaan tarvittaessa saada tuloja taloyhtiölle. Tilojen yhteisöllisyyteen suhtauduttiin vaihtelevasti. Kaikille oli kuitenkin tärkeää, ettei se ole pakotettua. Myös palvelujen järjestäminen yhteistiloissa jakoi mielipiteitä. Porrashuoneen tunnelma oli monelle erityisen tärkeä, sillä sen ajateltiin kertovan rakennuksen yleisestä laatutasosta. Pihalla saattoi olla vaikutusta jopa asunnon ostopäätökseen. Erityisesti kattoterassi koettiin houkuttelevana. Yleisestikin yhteistilojen pitäisi tarjota asukkaalle jotain sellaista, mitä ei omassa asunnossa tai lähiympäristössä voi kokea. Huonosti toteutetut yhteistilat sen sijaan ovat asukkaille riesa ja turha kustannus. Hyvien yhteistilojen tulisikin olla kodikkaita ja tarkoitukseensa sopivan kokoisia. Yhteistilat kannattaisi kuitenkin nostaa asuntojen markkinoinnissa paremmin esille, koska nykyisin niistä on vaikea löytää tietoa. Niinpä asukas saattaa olla täysin epätietoinen taloyhtiönsä yhteistiloista, elleivät ne sijaitse riittävän näkyvillä paikoilla. Tutkimuksen lopussa on esitetty keskeisiä tuloksia kuvaava suuntaa-antava visuaalinen malli yhteistilojen sijoittelusta, sekä yksinkertaistettu kaaviomuotoinen viitekehys yhteistilojen suunnittelusta. Mallit eivät kuitenkaan ole valmiita ratkaisuja, vaan yhteistilat tulee aina suunnitella tapauskohtaisesti. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti alueellisesti järjestettävien tilojen osalta.fi
dc.description.abstractThis master’s thesis studies what kinds of design solutions and methods can be used to improve the quality of common facilities in residential areas. Also the effect of common facilities on the value of private apartments was investigated. The thesis was commissioned and funded by Bonava Suomi Oy and Optiplan Oy. The subject of the thesis is topical from the perspective of housing design while the city of Helsinki published new instructions in 2015 regarding the planning of common facilities. The biggest difference with regard to the previous instructions is that it encourages designers to plan the facilities so that they can benefit a wider area and thus enables the specialization of the activities they offer. However, common facilities are notorious for dividing opinions. Therefore research regarding the preferences of residents is needed. The material for this investigation was collected through resident interviews (n=10), a net based survey (n=122) and expert interviews (n=4). The resident interviews form the main body of this study. The residents chosen for the interviews came from three different housing cooperatives in Helsinki. The research revealed that the better the location of the common facilities is in relation to the function they provide, the more people use them: e.g. sauna should be on the top floor to make most out of the view, clubroom should be on the ground floor due to noise and personal storages should be situated close to the apartments. The clubroom should have multiple purposes. It could, for instance, be used to accommodate guests or as a pop-up office for people working from home. Also the possibility to temporarily lease facilities for others was regarded profitable while it enables the housing cooperatives to receive income. When it comes to the communality of the spaces, it is important that it is based on voluntariness. Another subject that divides the residents’ opinions is whether or not the common facilities can be commercialized. The atmosphere of the stairwell was regarded very important, while it was thought to describe the general quality of the entire building. The yard was also important. Especially a roof terrace appealed to residents. All in all the common facilities should provide the tenants something they cannot experience at home or in their neighborhood. Unappealing facilities are nothing more but a financial burden. Good common facilities, on the other hand, should have a cozy atmosphere and their size should be well thought out. However, the facilities should be marketed better. At the moment it is difficult to find information on them and all the residents might not even be aware of their existence. In the end the findings of the research were combined together and illustrated via visual frameworks. Their idea is to provide approximate guidelines for the design of better common facilities. The frameworks do not represent a universal solution while common facilities are always case-specific. More research is needed especially on which functions can be arranged regionally.en
dc.format.extent117+7
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/22112
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201609224042
dc.language.isofien
dc.locationP1 Ark Afi
dc.programmefi
dc.programme.majorAsuntosuunnittelufi
dc.programme.mcodeA-52fi
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.subject.keywordasukastutkimusfi
dc.subject.keywordasuntosuunnittelufi
dc.subject.keywordpääkaupunkiseutufi
dc.subject.keywordyhteistilatfi
dc.titleYhteistilat kodin jatkeena, asukastutkimus kaupunkikerrostalojen yhteistiloistafi
dc.titleCommon facilities as an extension of your home, a residential study about common facilities in apartment buildingsen
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotMaisterin opinnäytefi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.idinssi56256
local.aalto.openaccessyes
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
master_Suominen_Katariina_2016.pdf
Size:
34.01 MB
Format:
Adobe Portable Document Format