Minkälaiseen demokratiaan kollektiivi kasvattaa? - Taideperustainen toimintatutkimus kollektiivin demokratiakokeilusta

Abstract

Tämä opinnäyte on taideperustainen toimintatutkimus, joka tarkastelee taidekollektiivia ja sen hallinoimaa kulttuuritilaa oppimisympäristönä jonka puitteissa harjoitetaan tietynlaista demokratiaa. Analysoimalla tutkittavan yhteisön käytäntöjä ja merkityksen antoa tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen: Minkälaiseen demokratian harjoittamiseen kollektiivi kasvattaa? Tutkimuksen toteutustavaksi muodostui prosessi joka osallistaa tutkittavaa yhteisöä ja pyrkii olemaan hyödyksi yhteisölle, sen arvioidessa ja kehittäessään toimintaansa.

Tutkielman teoreettinen viitekehys valottaa kollektiivia kasvatuksen, taiteentutkimuksen, poliittisen filosofian ja kaupunkisosiologian näkökulmista. Laajemmassa kontekstissa kollektiivia tarkastellaan osana keskusteluita yhteisötaiteesta, kaupunkikulttuurin murroksesta, demokratiakasvatuksesta ja länsimaisen demokratian kriisiytymisestä. Aineisto koostuu tutkittavan yhteisön luomista dokumenteista sekä kollektiivia osallistavan ryhmähaastattelun dokumentaatiosta. Aineistoa on analysoitu teemoittelemalla.

Tutkimuksesta ilmenee, että kollektiivi harjoittaa matalan hierarkian demokratiaa missä järjestäytymisen muotoja haetaan kokeilemalla. Aineiston valossa kollektiivi pyrkii häivyttämään hierarkioita jakamalla valtaa ja vastuuta, harjoittamalla deliberaatiota ja pyrkimällä konsensukseen päätöksenteossa. Tutkimuksesta nousee myös esiin, että kollektiivilaiset ovat toiminnan kautta kultivoineet tietämistä ja toimintatapoja, jotka toimivat häivyttämään hierarkioita. Tämä ilmenee ensisijaisesti toimijoiden osoittamassa itserefleksiivisyydessä vallan ja hierarkioiden suhteen. Kollektiivin toimintaan liitettyjen merkityksien analyysi osoittaa myös, että toimijat kokevat toiminnan kautta voivansa vaikuttaa oman elämänsä olosuhteisiin sekä ympäröivään yhteiskuntaan.

This thesis is an art-based action research that examines an art collective and the cultural space it manages as a learning environment within which a certain kind of democracy is practiced. By analyzing the practices and meaning making of the community being studied, the thesis aims to answer the question: What kind of democratic practice does the collective cultivate? The research process was designed to involve the community being studied and to be beneficial to it while it evaluates and develops its activities.

The theoretical framework of the thesis illuminates the collective from the perspectives of education, art research, political philosophy, and urban sociology. In a broader context, the collective is examined as part of discussions on socially engaged art, the transformation of urban culture, democratic education, and the crisis of Western democracy. The data consists of documents created by the collective and documentation from a group interview involving the collective. The data has been analyzed through thematic analysis.

The research reveals that the collective practices low-hierarchy democracy, where forms of organization are tried through experimentation. The collective seeks to dissolve hierarchies by sharing power and responsibility, practicing deliberation, and striving for consensus in decision-making. The research also highlights that members of the collective have through their activities, cultivated knowledge and practices that minimize hierarchies. This is primarily reflected in the participants' self-reflexivity regarding power and hierarchies. The analysis of the meanings associated with the collective's activities also indicates that the participants feel they can influence their own life conditions and the surrounding society through their collective actions.