The Untapped Potential of Urban Planning: Achieving Greater Success in Environmental Sustainability
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2015-09-04
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2015
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
66 + app. 54
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 101/2015
Abstract
Both the source of and the potential solution to the global ecological decline can be traced to urban areas, where population and consumption concentrate to become the demand centres of the global economy. In an ever-increasing number of political visions, urban planning has the power to enable better futures through the transformation of urban areas into sustainable communities. The purpose of this dissertation is to examine how urban planning is applied to promote and facilitate environmental sustainability and to shed light on the extent to which current policies and practices are successful in reducing the environmental burden of urban communities. The context of the research is sparsely populated regions where, even in the major cities, population density is low on a global scale. The predominantly qualitative, multi-method research approach includes two multiple case studies, a literature-based analysis, and a focus group study. Linking the findings of four separate publications, the dissertation argues that the full potential of urban planning to promote and facilitate environmental sustainability is not being reached. The densification of urban structures is found to be the dominant means through which urban planning attempts to achieve environmental improvements in sparsely populated urban areas. However, the anticipated environmental benefits of urban densification as a generic planning strategy do not necessarily materialise in sparsely populated regions, and the eventual environmental impacts and outcomes of urban regeneration may in end effect be contradictory to the objectives specified in the planning and decision-making processes. Even more worrisome is that the environmental considerations made in urban planning appear to ignore a significant, varying share of the environmental burden that urban areas are responsible for. Professionals of urban planning do not see a connection between urban structure and sustainable lifestyles or consumption choices, aside from those related to housing and daily journeys. Conversely, this limited scope of urban planning's perceived influence carries the risk of actually increasing consumption. A broader perspective on urban environmental sustainability is suggested to provide greater success in reducing environmental burden through urban planning.Maailmanlaajuisen ympäristön tilan heikkenemisen voidaan ajatella johtuvan lähtökohtaisesti kulutuksesta, joka ohjaa tuotantoa ja toimitusketjuja. Kaupungistumisen myötä väestö ja kulutus keskittyvät, jolloin rakennetun ympäristön merkitys elämäntapojen ja kulutustottumusten laajempana puitteena korostuu. Kestävän kehityksen visioissa yhdyskuntasuunnittelu onkin ratkaisevassa asemassa paremman tulevaisuuden mahdollistajana. Rakennettua ympäristöä kehittämällä kaupunkialueet ja taajamat uskotaan voitavan muuttaa ekologisesti kestäviksi yhdyskunniksi. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka ekologista kestävyyttä edistetään yhdyskuntasuunnittelun keinoin ja kuinka hyvin yhdyskuntien ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta onnistutaan vähentämään nykyisten toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen varassa. Väitöskirjan tutkimusote on kvalitatiivinen, ja työssä käytetään useita erilaisia tutkimusmenetelmiä. Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että yhdyskuntasuunnittelulla voitaisiin edistää ekologista kestävyyttä nykyistä paremmin. Yhdyskuntien ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään erityisesti harvaan asutuilla seuduilla lähes yksinomaan yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Tavoiteltuja ympäristöhyötyjä ei kuitenkaan välttämättä saavuteta yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kautta. Aluekehityshankkeiden vaikutukset voivat olla lopulta jopa täysin päinvastaisia kuin niille suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa asetetut tavoitteet. Erityisen huolestuttavaa on, että yhdyskuntasuunnittelussa jätetään kokonaan huomiotta merkittävä osuus yhdyskuntien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Rakennettua ympäristöä kehittämällä pyritään vaikuttamaan vain autoiluun ja asumiseen. Muu kulutus rajataan tyypillisesti kestävyystarkastelujen ulkopuolelle, koska yhdyskuntasuunnittelun ammattilaiset eivät näe yhteyttä rakennetun ympäristön, elämäntapojen ja kulutusvalintojen välillä. Tähän kapeakatseisuuteen ja siitä seuraavaan lyhytnäköisyyteen liittyy riski hallitsemattomasti kasvavasta kokonaiskulutuksesta ja luonnon kantokyvyn ylittymisestä. Väitöskirjan löydösten perusteella kokonaisvaltaisempi näkökulma yhdyskuntien ekologiseen kestävyyteen avaisi yhdyskuntasuunnittelulle uusia vaikutusmahdollisuuksia, joiden kautta ympäristön kuormitusta onnistuttaisiin vähentämään tehokkaammin.Bæði ástæður og lausnir hnattrænnar hnignunar vistkerfisins má finna á borgarsvæðum þar sem þéttleiki íbúa og neysla hafa myndað miðpunkta eftirspurnar alþjóðahagkerfisins. Nú þegar stjórnmálin leggja fram sífellt fleiri hugmyndir að skipulagi framtíðar, getur borgarskipulagsfræði nýst sem tæki til að umbreyta borgarsvæðum í sjálfbær samfélög. Tilgangur þessarar ritgerðar er að kanna hvernig borgarskipulagi er beitt til að efla sjálfbærni í umhverfismálum og til að varpa ljósi á hve vel núverandi stefnur og starfshættir nýtast við að draga úr umhverfisálagi þéttbýlis. Rannsóknin tekur til svæða þar sem þéttleiki byggðar er hlutfallslega lítill á alþjóðavísu þó um borgir sé að ræða. Rannsóknin felur í sér fjölþætta aðferðafræði sem eru aðallega eigindlegar. Tveir rannsóknarhlutar byggjast á skoðun tilfella og dæma, þá er framkvæmd heimildarýni og einnig er gerð rannsókn með rýnihópi. Ritgerðin tengir saman niðurstöður fjögurra rannsóknargreina og færir rök fyrir því að möguleikar skipulagsfræði til að örva og greiða fyrir sjálfbærni í umhverfismálum séu vannýttir. Niðurstöðurnar sýna að þétting byggðar er helsta verkfærið sem nú er notað til að reyna að ná fram úrbótum á sviði umhverfismála í dreifðri byggð. Hins vegar, þegar þétting byggðar er notuð sem einföld almenn skipulagsstefna næst væntur ávinningur ekki endilega. Umhverfisáhrif og afleiðingar af endurnýjun borgarsvæða með þéttingu geta reynst vinna gegn settum markmiðum skipulags- og ákvarðanatökuferlisins. Enn varhugaverðara er að þau umhverfissjónarmið sem höfð eru til hliðsjónar við borgarskipulag virðist ekki taka tillit til tiltekinna marktækra en breytilegra umhverfisáhrifa byggðar. Fagfólki í skipulagsfræði hættir til að sjá ekki tengslin á milli byggðaforms og sjálfbærs lífsstíls eða neyslumynsturs nema að því er varðar húsakost og daglegar samgöngur. Þetta takmarkaða sjónarhorn á ætluð umhverfisáhrif borgarskipulags ber með sér hættu á því að aðgerðir auki neyslu þvert á áætlanir. Lagt er til að beitt sé víðtækara sjónarhorni á sjálfbærni í borgarumhverfi til að auka árangur af skipulagsaðgerðum sem ætlað er að draga úr umhverfisáhrifum.Description
Supervising professor
Junnila, Seppo, Prof., Aalto University, FinlandHeinonen, Jukka, Associate Prof., University of Iceland, Iceland
Keywords
environmental sustainability, urban planning, sustainable communities, consumption, GHG emissions, sparsely populated regions, urban densification, ekologinen kestävyys, yhdyskuntasuunnittelu, kestävät yhdyskunnat, kulutus, KHK-päästöt, harvaan asutut seudut, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, umhverfissjálfbærni, borgarskipulag, sjálfbær samfélög, neysla, losun gróðurhúsalofttegunda, dreifð byggð, þétting byggðar í borgum
Other note
Parts
- [Publication 1]: Säynäjoki, Eeva; Kyrö, Riikka; Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (2012) An assessment of the applicability of three international neighbourhood sustainability rating systems to diverse local conditions, with a focus on Nordic case areas. Taylor & Francis Group, International Journal of Sustainable Building Technology and Urban Development, volume 3, issue 2, pages 92–100. ISSN of journal: 2093-761X. DOI of article: 10.1080/2093761X.2012.696319.
- [Publication 2]: Säynäjoki, Eeva-Sofia; Inkeri, Ville; Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (2014) How central business district developments facilitate environmental sustainability – A multiple case study in Finland. Elsevier, Cities, volume 41, part A, pages 101–113. ISSN of journal: 0264-2751. DOI of article: 10.1016/j.cities.2014.05.010.
- [Publication 3]: Säynäjoki, Eeva-Sofia; Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (2014) Role of Urban Planning in Encouraging More Sustainable Lifestyles. American Society of Civil Engineers, Journal of Urban Planning and Development, 04014011. ISSN of journal: 0733-9488. DOI of article: 10.1061/(ASCE)UP.1943-5444.0000196.
- [Publication 4]: Säynäjoki, Eeva-Sofia; Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (2014) The Power of Urban Planning on Environmental Sustainability: A Focus Group Study in Finland. MDPI AG, Sustainability, volume 6, issue 10, pages 6622–6643. ISSN of journal: 2071-1050. DOI of article: 10.3390/su6106622.
