Yhteismetsän minimikoko – metsätaloudellisen kannattavuuden näkökulma
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Author
Date
2014-06-09
Department
Major/Subject
Kiinteistötekniikka
Mcode
M3007
Degree programme
Kiinteistötalouden koulutusohjelma
Language
fi
Pages
53+8
Series
Abstract
Tutkimuksessa selvitettiin yhteismetsän taloudellisesti kannattavaa minimikokoa. Laajan metsätalouskokonaisuuden leimikkokeskittymistä saatavaa bruttokantorahatulojen mittakaavaetua verrattiin yhteismetsän hallintokustannuksiin kustannus-hyötyanalyysinä. Kun laajoista leimikkokeskittymistä saatavat mittakaavaedut osoittautuivat yhteismetsän hallintokustannuksia suuremmiksi, pidettiin yhteismetsää kannattavampana kuin metsän yksityisomistusta. Yhteismetsän hallintokustannusten määrät estimoitiin lineaarisella regressiomallilla, mikä laadittiin 18 yhteismetsältä saaduista tilinpäätöstiedoista. Keskimääräiset vuotuiset bruttokantorahatulot laskettiin Metsäntutkimuslaitoksen virallisten tilastojen ja hakkuukauden 1988-1989 Etelä-Suomen hintasuositussopimuksen perusteella. Tilastoihin perustuvaa kantohintaa muutettiin leimikon koosta johtuvalla hintasuositussopimuksessa mainitulla hintakorjauksella. Yhteismetsän mittakaavaetu saatiin vertaamalla yhden suuren puukauppaerän hintaa samasta puumäärästä maksettavaan hintaan, kun puukaupat tehdään useina pieninä puuerinä. Tulosten perusteella taloudellisesti kannattavan yhteismetsän minimikoko vaihtelee Etelä-Suomen oloissa tutkimuksen rajausten mukaisissa tapauksissa yhteismetsän bruttotuloilla ilmaistuna välillä 4000-40000 €/v (30-450 ha) ja Pohjois-Suomen oloissa välillä 3000-33000 €/v (60-1250 ha). Taloudellisesti kannattavaan yhteismetsän minimikokoon vaikuttaa yhteismetsän pinta-alan ja bruttotulojen lisäksi yhteismetsään liitettävän metsätilan koko. Pohjois-Suomi muodostuu tässä tapauksessa Suomen metsäkeskuksen julkisten palveluiden Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueyksiköiden alueista. Muut alueet kuuluvat Etelä-Suomeen. Yhteismetsän perustamiskustannuksia ei sisällytetty laskelmiin. Yhteismetsällä voi vaikuttaa merkittävästi ohjesääntönsä ja toimintatapojensa kautta hallintokustannustensa suuruuteen. Tutkimuksessa huomattiin, että metsätaloudellista kannattavuutta ei voida riittävän luotettavasti perustella pelkästään metsätalousmaan pinta-alalla. Se lisäksi tarvitaan kasvuoloja ja puun myynnistä saatavia tuloja kuvaavia muuttujia. Kookkaita metsätiloja ei välttämättä kannata liittää yhteismetsään, koska mittakaavaetujen saaminen on silloin hyvin epävarmaa. Yhteismetsä on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto metsätilojen omistusrakenteen pirstoutumisen ehkäisemiseksi.The aim of this study was to find out the minimum size of profitable jointly owned forest (JOF). The JOF means an area belonging to several real estates jointly which is intended to be used for practising sustainable forestry for the benefit of the shareholders. JOF was regarded as more profitable form of ownership compared to private when the economies of scale in large forestry area timber sales gross incomes were higher than the administrative costs of JOF. These were estimated with linear regression model by data received from 18 JOF’s financial statements. The average annual gross incomes of timber sales were calculated using official statistics by the Finnish Forest Research Institute. Stumpage price was corrected with the effect of lot of timber in a contract of logs and pulpwood (in the price recommendation of Southern Finland for the years 1988-1989). The economies of scale for JOF’s incomes was estimated from timber sales. The revenue was formed by comparing the income of one large lot of timber sales with the sum of incomes from multiple small lots of timber sales with equal size in area. The results indicate that within cases in this study the minimum size of profitable JOF under Southern Finland’s conditions varies between 4000-40000 €/y (60-1250 ha) and in Northern Finland between 3000-33000 €/y (60-1250 ha). The size of private forest holding to be joined into the JOF influences also the profitable minimum size besides the timber sales gross incomes of JOF and the size of the JOF area. The JOF establishment costs are not included in the calculations. JOF can contribute significantly to the amount of their administrative costs through regulations and actions. The profitability in forestry cannot be adequately explained just by the size of the area. The growth conditions and descriptive variables have to be included as well. When striving only for the economy of scale it is not always profitable to join large forest holdings to the JOF. However, JOF is a very competitive alternative to forest holdings in order to reduce the holdings structural fragmentation.Description
Supervisor
Vitikainen, ArvoThesis advisor
Ärölä, EsaVilska, Pekka
Keywords
hallintokustannukset, minimikoko, mittakaavaetu, yhteismetsä, administrative costs, minimum size, economies of scale, jointly owned forest
