Kestävän kehityksen mukainen lääkepakkaus perustuu alumiinin kierrätykseen

Abstract

Tässä katsauksessa selvitettiin primaarisen alumiinintuotannon sekä uudenlaisen kierrätysprosessin eli sekundaarisen alumiinintuotannon ympäristövaikutuksia keskittyen kasvihuonekaasupäästöjen eli ilmastonlämpenemispotentiaalin (global warming potential, GWP) tarkasteluun. Sekundaarisen alumiinin raaka-aineena arvioitiin lääkkeiden läpipainopakkauksia, joissa oleva alumiini menetetään nykyisin materiaalikierrosta sekajätteen mukana. Läpipainopakkausjätteen analysoitiin koostuvan alumiinista (10–12 p-%) sekä polymeereistä, pääsääntöisesti polyvinyylikloridista (PVC). Olemassa oleva laboratoriomittakaavan kierrätysprosessi erottaa alumiinin ja polymeerin toisistaan korkeajännityspulssitukseen perustuvan selektiivisen fragmentoinnin avulla. Tällöin alumiinin saanto on noin 88 prosenttia ja puhtaus 99,4 prosenttia. Menetelmän energiakulutus laboratoriokokeissa oli 7–7,9 kWh/kg, minkä lisäksi alumiinin sekundaarisulatus vaatii 0,75 kWh alumiinikilogrammaa kohden. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että alumiinin kierrättäminen läpipainopakkauksista tuottaa lähtökohtaisesti pienemmän ilmaston lämpenemispotentiaalin kuin alumiinin tuottaminen primaariraaka-aineista. Alumiinintuotanto on hyvin energiaintensiivistä, minkä takia tuotantoalueen sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöillä on merkittävä vaikutus alumiinintuotannon ilmaston lämpenemispotentiaaliin. Kierrätysprosessin energiankulutus on paljon pienempi, joten alumiinin tehokas talteenotto on oleellista alumiinituotteiden ympäristökuorman pienentämiseksi. Suomessa tutkitun lääkepakkausalumiinin kierrätysprosessin ilmastonlämpenemispotentiaalin arvo on 2,21 CO2-ekv/kg perustuen todennettuihin laboratoriotuloksiin, kun taas teollisen mittakaavan toimijalla energiatehokkuuden ja täten ilmaston lämpenemispotentiaalin oletetaan olevan alhaisempi, 0,28 CO2-ekv/kg (kokeellisesti varmentamaton arvio). Kuitenkin primaarisen alumiinintuotannon päästöt ovat Norjassa jopa alhaisemmat verrattuna suomalaiseen kierrätysprosessiin johtuen Norjan sähköntuotannon alhaisemmasta ilmaston lämpenemispotentiaalista, 0,25 CO2-ekv/kg (tietokanta Ecoinvent 3.5 SP 39, 2018). Jos puolestaan läpipainopakkauksen kierrätyslaitos Suomessa käyttäisi fossiilisten polttoaineiden sijasta esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tai ydinenergiaa, kierrätysprosessin päästöt olisivat hyvinkin kilpailukykyiset naapurimaiden primaarituotantoon verrattuna.