Liikennejärjestelmän Emme-kuvauksen kehittäminen joukkoliikenteen suunnittelun tueksi

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta | Master's thesis
Date
2010
Department
Major/Subject
Liikennetekniikka
Mcode
Yhd-71
Degree programme
Language
fi
Pages
97 + [6]
Series
Abstract
Työn tarkoituksena oli kehittää liikennejärjestelmän kuvausta Emme-mallissa niin, että sijoittelulla tuotetut kuormitukset joukkoliikennelinjastossa vastaisivat paremmin todellisia matkustajamääriä. Joukkoliikennelinjaston kuormitustiedot ovat tärkeitä erityisesti joukkoliikenteen suunnittelun tarpeissa tutkittaessa vaihtoehtoisten linjastojen vaikutuksia matkustajamääriin. Emme on liikenteen sijoitteluohjelmisto, jonka vuorovälipohjainen sijoittelu sopii pitkän aikavälin joukkoliikennesuunnitelmien analysointiin. Joukkoliikennesijoittelu on Emmessa monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat sijoiteltavan matkustajakysynnän lisäksi linjaston kuvaustapa ja käytetyt sijoitteluparametrit. Emmen vuorovälipohjainen joukkoliikennesijoittelu on monireittisijoittelu, jossa linjanvalinta perustuu optimaalisen strategian periaatteeseen. Matkustajat pyrkivät minimoimaan painotettua matka-aikaansa ja valitsevat sen perusteella pysäkin, jolle siirtyvät odottamaan ajoneuvoa. Liikennejärjestelmäkuvauksessa linjojen pysäkkien sijoitteluun on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Työssä pohdittiin Emmen sijoittelulogiikan perusteella vaihtoehtoisia tapoja kuvata joukkoliikennejärjestelmä. Kuvaustapojen vaikutusta joukkoliikennesijoittelun tuloksiin testattiin keväiden 2008 ja 2009 aamuhuipputuntitilanteissa Pasila-Hakaniemi-joukkoliikennekorridorissa. Tarkasteluajankohtien välillä raitiolinja 9 aloitti toimintansa ja bussilinja 17 lopetettiin. Tarkasteluvuosien joukkoliikennetarjonnasta tehtiin Emmessa erilaisia kuvauksia ja niillä testisijoitteluja. Sijoittelun tuottamia matkustajanousijamääriä verrattiin matkustajalaskentojen mukaisiin nousijamääriin. Parhaat tulokset tuottivat kuvaukset, joissa raitiovaunu- ja linja-autoliikenteen pysäkkejä oli yhdistetty keskenään sen mukaan, mitkä pysäkeistä olivat toisiaan lähellä. Pysäkkejä yhdistelemällä matkustajat valitsivat useampia linjoja kuin lähtötilanteessa. Terminaalien kuvaustapaa havainnollistettiin kuvaamalla Pasilan juna-asema ja Helsingin rautatieasema mallissa yksittäisinä pysäkkeinä. Tutkimuksessa todettiin, että terminaalin kuvaustavalla on suuri vaikutus sijoittelutuloksiin. Pysäkkien yhdistäminen Emmessa vaikuttaa odotusajan lisäksi myös vaihdoista aiheutuviin vastuksiin kävelyetäisyyksien muutosten kautta. Liikennejärjestelmän kuvaustapa vaikuttaa mallissa käytettävien sijoitteluparametrien valintaan. Eri kuvaustavoilla ja sijoitteluparametreilla voidaan ohjata sijoittelua samaan suuntaan. Linjaston onnistunut kuvaus on kuitenkin perusedellytys mallin toiminnalle ja sopivien sijoitteluparametrien löytämiselle.

The purpose of this study was to find ways to model the transport system in Emme so that the assignment results would correspond better to the actual passenger loads on transit lines. Passenger loads on route networks are important for transit planning purposes. Emme is a software tool for traffic and transit assignments. The headway-based transit assignment algorithm in Emme is best suitable for analysing long-range plans in public transport. Transit assignment in Emme is a complex that is affected not only by the demand assigned but also the network coding practices chosen and assignment parameters used. The headway-based transit assignment algorithm implemented in Emme is a multi-path assignment based on the concept of optimal strategy. The optimal strategy minimises the total travel time by assigning the trips on several lines or paths. On each node in Emme the optimal strategy chooses either a set of attractive lines or one outgoing auxiliary link. This feature needs to be taken into account when coding the network. Alternative network coding practices were developed in this study. The impacts of each way of coding on assignment results were examined on morning peak periods of spring 2008 and 2009 in transit corridor between Pasila and Hakaniemi in Helsinki. Between the study periods a new tram line started to operate and replaced a bus line in the corridor. Different models of the public transit network were coded and assigned. The numbers of passengers boarding on each examined bus stop were then compared to the actual numbers of passengers boarding. Network models where bus and tram stops close to each others were modelled as a single stop produced results most similar to the real numbers of boarding's. The ways of modelling a transit terminal in Emme were illustrated by modelling Pasila train station and Helsinki railway stations as single stops in the transit network. The coding practices affected the number of passengers boarding in the terminal. The effect of merging transit stops in Emme network model on assignment is based on the waiting times shortened as well as the walking distances changed when changing network coding practices. The network coding practice affects the values of assignment parameters. The assignment results can be calibrated towards same results using different coding principles and assignment parameters. Succeeding in coding the network in the right way is prerequisite of finding assignment parameters that produce assignment results that resemble the actual travel behaviour.
Description
Supervisor
Luttinen, Tapio
Thesis advisor
Vatanen, Mervi
Keywords
joukkoliikenteen suunnittelu, liikenteen mallinnus, joukkoliikenteen sijoittelu, vuorovälipohjainen joukkoliikenteen sijoittelu, public transport network planning, transport modelling, transit assignment, headway-based transit assignment
Other note
Citation