Johtajien urakehitys

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Economics | Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Date
2009
Major/Subject
Organization and Management
Organisaatiot ja johtaminen
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
69
Series
Abstract
Tutkimuksen tavoitteet Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Suomen Ekonomiliitto - SEFE:n johtajien urakehitykseen. Tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa käsitellään johtajien uraan ja urakehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry:hyn kuuluvat nais- ja miesjohtajat. Tutkimukseen valittiin 1 500 johtajaa. Heistä 530 vastasi kyselylomakkeeseen. Tutkimuksen aineiston muuttujien on tarkoitus antaa johtajien tavoitteista, asenteista ja mielipiteistä kattava kuva, jotta on mahdollista tutkia heidän urakehitystään. Tutkittavan aineiston analysointimenetelmäksi on valittu faktorianalyysi, joka tehtiin SAS pääkomponenttimenetelmällä. Analyysiin käytettiin Varimax-rotaatiota. Faktorianalyysin perusteella muodostettiin urakehitysmittari, johon valittiin neljä pääkomponentille voimakkaimmin latautunutta muuttujaa. Mittarin reliabiliteetin arvioinnissa käytettiin Cronbachin ?-kerrointa. Mittari luokiteltiin tasavälisesti viisiluokkaiseksi. Demografisia tekijöitä ja kysymysmuuttujia korreloitiin. Aineistosta saatuja tuloksia analysoitiin ristiintaulukoinnin avulla. Lopuksi tehtiin lineaarinen regressioanalyysi, jonka tuloksena saatiin johtajien urakehitystä selittävät tekijät. Tulokset Johtajien sukupuoli ei vaikuttanut merkittävästi urakehitykseen. Johtajien ikä korreloi negatiivisesti urakehitykseen, josta voitiin päätellä nuorien johtajien olevan kiinnostuneempia kehittämään uraansa kuin vanhempien johtajien. 24—35-vuotiailla urakehitys ilmeni voimakkaasti. Asematason kohdalla kiinnostus urakehityksestä korostui ylemmässä ja alemmassa keskijohdossa. Johtajien asemassaoloaika, tehtävässäoloaika ja palveluksessaoloaika saivat negatiiviset korrelaatiot verrattaessa niitä urakehitykseen. Mitä lyhyemmän ajan johtaja on ollut asemassa, tehtävässä tai palveluksessa, sitä suurempi on hänen kiinnostuksensa uransa kehittämiseen. Verrattaessa johtajien lasten määrän suhdetta urakehitykseen havaittiin, että urakehitykseen voimakkaasti suhtautuivat ne henkilöt, joilla ei ollut yhtään lasta. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä nykyiseen työhönsä ja tähänastiseen urakehitykseensä. He eivät kokeneet suurta tarvetta uransa kehittämiseen. Johtajat, jotka pitivät tärkeänä uralla etenemistä olivat myös kiinnostuneita kehittämään uraansa.
Description
Keywords
Urakehitys, johtaja, SEFE
Other note
Citation