Ranta-asumisen maankäyttömuutosten vaikutus vesistökuormitukseen
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2017-12-11
Department
Major/Subject
Vesi- ja ympäristötekniikka
Mcode
R3005
Degree programme
Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
78
Series
Abstract
Nykyään käytössä olevat rantojen mitoitusperiaatteet perustuvat rakennuspaikkojen määrään rantakilometrillä, mikä turvaa maanomistajien tasavertaista kohtelua, mutta jättää vesiensuojelun näkökulman vähemmälle huomiolle. Työssä tutkittiin rantojen maankäyttömuutosten vaikutusta vesistökuormitukseen (typpi ja fosfori) ja nostettiin käytössä olevien rantojen mitoitusperiaatteiden rinnalle vesiensuojelun näkökulma ravinnekuormituksen kautta. Työssä selvitettiin myös rantojen suunnitteluun ja vesiensuojeluun liittyvää lainsäädäntöä. Lohjalla sijaitsevan Hormajärven valuma-alueelle luotiin viisi maankäytön skenaarioita, joiden tarkoituksena oli selvittää erilaisten maankäytön muutosten vaikutuksia järven vesistökuormitukseen. Kuormitusarviot laskettiin ominaiskuormituslukujen avulla. Jokaiselta skenaariolta laskettiin kuormitusarvio koko valuma-alueelta ja 200 m levyiseltä ranta-alueelta. Skenaarioiden perusteella laskettuja kuormitustuloksia tarkastel-tiin suuntaa antavina kuormitusarvioina, jotka soveltuivat kuormittajien keskinäisten suhteiden tarkasteluun. Sekä typpi- että fosforikuormituksen skenaariotarkastelussa osoitettiin, että asukkaiden liittyminen viemäriverkostoon oli tärkeä tekijä kuormituksen pienentämisessä. Vastaavasti voimakas vakituisten asukkaiden lisääminen valuma-alueella kasvatti kuormituksen määrää. Kaikista pienimmät kokonaiskuormitukset saatiin, kun maatalouden peltoja muutettiin asumisen käyttöön. Peltojen kuormitus oli suurta kaikissa skenaarioissa, etenkin fosforin osalta. Asumisen maankäyttömuutosten aiheuttamat kuormituksen vaihtelut havaittiin selvästi tuloksista, mutta asumisen kuormitus ei kuitenkaan dominoinut kuormituksen jakaumaa skenaarioissa. Asumisen maankäyttömuutoksia kärjistettiin skenaarioissa, mutta nämä melko radikaalit muutokset eivät aiheuttaneet kovin kärjistyneitä kuormitustuloksia. Hormajärvellä suurin osa vakituisesta ja vapaa-ajan asumisesta oli rannan läheisyydessä, minkä johdosta ranta-alueella syntyi pinta-alaa kohden enemmän vesistökuormitusta kuin valuma-alueella. Vaikka työssä oltiin kiinnostuneita ranta-alueista, vesiensuojelun kannalta on olennaista tarkastella koko valuma-alueelta tulevan kuormituksen määrää pelkän ranta-alueen sijaan. Lisäksi kaikkia kuormituksen lähteitä tulee tarkastella, jos vesistökuormituksen määrään halutaan vaikuttaa.Contemporary zoning of waterfronts is based on the quantity of building sites per shoreline km, which ensures equal treatment for landowners but leaves less attention to the issues of water protection. Consequently, this thesis investigates the impact of land use changes on the waterfronts to the nutrient load (nitrogen and phosphorus) and emphasizes the aspect of water protection alongside the principles of zoning of waterfronts through nutrient load. This thesis also investigates the legislation of waterfront planning and water protection. Five land use scenarios were created for the lake Hormajärvi catchment area in Lohja to determine the effects of different land use changes on lake nutrient loads. Nutrient load estimation was calculated using specific export coefficients (pollution coefficients). For each scenario, a load estimation was calculated for the entire catchment area and for a 200 m wide waterfront area. The load results, based on the scenarios, were considered as indicative load estimates that were suitable for examining the relationships between the sources of the nutrient load. In both nitrogen and phosphorus scenarios, it was noticed that the residents’ access to the sewerage network was an important factor in reducing the nutrient load. Similarly, the intense increase in the number of permanent residents increased the nutrient load. The smallest total loads were obtained when parts of the agricultural fields were converted to housing. The loads from agriculture were high in all scenarios especially in the case of phosphorus. The fluctuation in the loads caused by land use changes in housing were clearly observed but nutrient load caused by housing did not dominate the distribution of loads in the scenarios. The land use changes in housing were generalized in the scenarios, but these rather radical changes did not cause much increased loads. In Hormajärvi most of the permanent and vacation housing was located near the waterfront, resulting in more nutrient load per area unit than per the catchment area unit. Although the waterfront was a main focus in the thesis it is also essential to take into account the amount of nutrient load from the entire catchment area rather than only from a 200 m waterfront area in terms of water protection. In addition, all nutrient load sources should be observed if the nutrient load volume is to be influenced.Description
Supervisor
Koivusalo, HarriThesis advisor
Mäntysalo, RaineIso-Markku, Leena
Keywords
ranta, asuminen, kuormitus, maankäyttö, ominaiskuormitusluku, vesiensuojelu