OmaOPS Vare – muotoilemassa pedagogisen dokumentoinnin alustaa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2022
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in New Media
Language
fi
Pages
47+2
Series
Abstract
Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen ammattilaisten käyttöön ollaan suunnittelemassa digitaalista pedagogisen dokumentoinnin alustaa. Digitalisaation lisääntyessä julkisissa hankkeissa, loppukäyttäjän mielipiteitä ja ajatuksia olisi tärkeä kuunnella ja lisätä osallisuutta itse muotoiluprosessissa. Työkalut vaikuttavat niiden käyttäjiin, eikä ole samantekevää, minkälaisia työkaluja luomme ammattilaisten käyttöön. Tämän tapaustutkimuksen tarkoitus oli tutkia käyttäjäkeskeistä lähestymistapaa pedagogisen dokumentoinnin alustan konseptoinnissa. Olen itse toiminut varhaiskasvatuksen opettajana yhteensä noin 10 vuotta Helsingissä, Pirkkalassa ja Espoossa. Omakohtaisten ja kollegoiden kanssa jaettujen kokemusten perusteella digitaalisten työkalujen käyttö on ollut hyvin kankeaa tai työkalu ei ole vastannut niihin haasteisiin, joita sillä olisi tarkoitus vastata. Työkalut ovat olleet ylhäältä annettuja, eikä niiden käyttöön ole välttämättä tarjottu kaikille riittävää koulutusta. Julkisen ja yksityisen sektorin tavat hankkia toimialoilleen soveltuvia työkaluja eroavat, sillä hankintamenettely on usein julkisissa hankinnoissa pitkäkestoinen ja monivaiheinen prosessi, kun taas yksityiset toimijat voivat toimia hankinnoissaan ketterämmin ja vähemmin riskein. Julkisella sektorilla digitaalisten työkalujen käytettävyys ei ole ollut kilpailutuksissa korkea prioriteetti, tai käyttäjät on otettu mukaan suunnitteluun ja muotoiluun liian myöhäisessä vaiheessa. Tutkimus tehtiin osin yhteistyössä Helsingin kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Heiltä saatiin taustatietoa hankkeesta ja alkuperäisestä ajatuksesta alustan suhteen. Tutkimusta varten haastateltiin 23 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Käytettävyyttä testattiin etäyhteydellä Adobe Xd-rautalankamallia hyödyntäen. Lasten ajatuksia pedagogisesta dokumentoinnista kerättiin lapsille suunnatussa työpajassa, joka toteutettiin helsinkiläisessä päiväkodissa pienen lapsiryhmän kanssa. Varhaiskasvatuksen ammattilaisia kiinnosti tutkimukseen osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa tulevan työkalun muotoiluun nähtiin myös mahdollisuutena vaikuttaa heidän omaan työhönsä. Käyttäjäkeskeisellä muotoilulla on mahdollista saada paitsi muotoiluun osallistuvia työntekijöitä sitoutumaan työkalun käyttöön, myös rakentavia ideoita ja perustavanlaatuisia näkemyksiä siitä, mitä työkalulta tulisi ylipäätään edellyttää. Kaupungin suunnittelijoiden ajatusten, haastatteluista nousseiden teemojen ja ideoiden sekä käyttökokeiluista nousseiden ehdotusten synteesinä muodostui konsepti pedagogisen dokumentoinnin alustasta, jonka pohjalta kaupungin suunnittelijat voivat jatkaa suunnittelua. Itse konseptin syntymisen lisäksi vahvistui ajatus siitä, että varhaiskasvatuksen ammattilaisia voi ja kannattaa osallistaa heidän käyttöönsä suunnattujen digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Tätä löydöstä voi varmasti soveltaa myös muilla kasvatuksen ja koulutuksen asteilla sekä muilla julkisen palvelun aloilla.The designers of the City of Helsinki Education Division are designing a digital platform for pedagogical documentation. As we’re seeing more and more digitalization in public development projects, the end-users should be more involved in the design process. As tools reshape their user’s thinking and behaviour, it’s not insignificant what sort of tools we design for the use of professionals. This case study explores a user-centred approach in designing a concept of a platform for pedagogical documentation. I have been a kindergarten teacher for ten years, working for the cities of Helsinki, Pirkkala and Espoo. My own experiences, together with shared views with my colleagues indicate that often the digital tools used in our field have been awkward or slow to use. The tools are usually mandatory to use and there might be limitations restricting using alternatives. Also, the training in using these systems might have been lacking. The process of competitive tendering in the public sector is usually long and multi-stepped, whereas private operators can be more agile. There is indication that the usability of the tools hasn’t been a high priority in the public sector competitive tendering, or the users have been introduced too late in the design process. The research was done partially in cooperation with the designers working for the city of Helsinki. They provided the background for the project and the original design principles for the platform. 23 early childhood education professionals were interviewed for the research. Usability testing was conducted remotely with an Adobe Xd-prototype. Children’s thoughts about pedagogical documentation were gathered in a workshop that was held with a small group of children. The professionals working in early childhood education were eager to participate in the research and the chance to have a say in the design of the tool was seen as a possibility to have an impact on their work. User-centred design is capable of not just engaging the participants to use the tool they are helping design, but also a great method to gather constructive ideas and fundamental insights about what a tool should be capable of. As a synthesis of the initial ideas from the designers working for the city, the themes and ideas emerging from the interviews and the usability testing, a concept of a platform for pedagogical documentation was formed. Besides the concept, the research reaffirms the thought that early childhood education professionals can and should be involved in the design process in projects that aim to develop tools for their use. This finding can surely be applied to other levels of education and public sector fields.Description
Supervisor
Reunanen, MarkkuThesis advisor
Leinonen, TeemuKeywords
tapaustutkimus, käyttäjäkeskeinen suunnittelu, pedagoginen dokumentointi, asiantuntijajärjestelmät, julkiset palvelut, käytettävyys, temaattinen analyysi