Vapaaehtoisen veroraportoinnin jalkautuminen Suomeen

Abstract

Tutkimus kartoittaa institutionaalisesta ympäristöstä kumpuavia vaikuttimia, jotka ovat saaneet vapaaehtoisen veroraportoinnin jalkautumaan Suomeen. Usein yritysten on nimittäin todettu vastustavan veroraportointivaateiden kasvattamista. Mielenkiinnon kohteiksi nousevatkin tutkimuksessa ne tekijät, jotka ovat kuitenkin saaneet pioneeriyritykset tuottamaan lakisääteiset vaateet ylittäviä raportteja niiden verojen maksusta ja hallinnoinnista Suomessa.

Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen. Sen lähdeaineisto on kerätty teemahaastatteluiden muodossa. Tämä lähdeaineisto muodostettiin aineistotriangulaation avulla: tutkimuksessa pääosaa näyttelevät yrityshaastattelut, joita täydennettiin sidosryhmähaastatteluilla. Saturaation perusperiaatetta seuraten tutkielmaan haastateltiin yhteensä seitsemää yritysedustajaa ja neljää sidosryhmäasiantuntijaa.

Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti; analysoinnin punaisena lankana kulki tutkielmassa käytetty viitekehys - Oliverin (1991) tunnistamat viisi yritysten strategiseen käyttäytymiseen kytköksissä olevaa institutionaalista vaikutinta. Haastatteluiden toteuttamisen ja litteroimisen jälkeen aineisto luokiteltiin ja analysoitiin samaa viitekehystä seuraten sekä peilaamalla tuloksia tutkielmassa esiteltyyn muuhun teoria-aineistoon.

Tutkimus on ensimmäinen kartoitus aiheesta ja luo tätä kautta uutta tietämystä vapaaehtoisesta veroraportoinnista. Selvityksen ainutlaatuisena, kantavana havaintona kulkeekin löydös siitä, että millään yksittäisellä vaikuttimella ei voida kokonaan selittää raportoinnin jalkautumista Suomeen. Päinvastoin tutkimuksessa erilaisten institutionaalisten vaikuttimien on huomattu samaan tapaan muodostaneen monimutkaisia vaikutussuhteita yritysten raportoimiseen, kuin mitä aikaisemmassa kirjallisuudessa on havaittu. Vapaaehtoinen veroraportointi leviää siten Suomeen seuraillen pitkälti yhteiskuntavastuuraportointia käsittelevässä kirjallisuudessa tunnistettuja vaikuttimia: vapaaehtoinen veroraportointi jalkautuu siihen kytkeytyvien taloudellisten ja legitiimisten hyötyjen, sisäisten ja ulkoisten toimijoiden, monimuotoisten vaateiden sekä mimeettisten, taloudellisten ja normatiivisten paineiden vauhdittamina. Sitä vastoin kontekstuaalisten erityispiirteiden ei todettu edistäneen raportoinnin jalkautumista merkittävissä määrin.