Vaikuttavaa? : YTK:n ja TKK Dipolin "kolmannen tehtävän" arviointi 2005–2007

No Thumbnail Available
Files
isbn9789512288878.pdf (3.14 MB)
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2007
Department
Centre for Urban and Regional Studies
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
198, [97]
Series
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja. C, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja. C, 64
Abstract
Teknillisen korkeakoulun kahden erillislaitoksen, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) ja Koulutuskeskus Dipolin (TKK Dipoli), vuonna 2005 käynnistyneen yhteisen kehittämishankkeen tavoitteina oli selvittää, miten yliopistoille ja korkeakouluille uudessa yliopistolaissa säädetty kolmas tehtävä (yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus) on ymmärretty YTK:n ja TKK Dipolin henkilökuntien sekä yksiköiden sidosryhmien piirissä ja miten onnistuneesti kyseessä olevat yksiköt ovat vastanneet kolmannen tehtävän haasteisiin. Lisäksi tavoitteena oli kehittää yksiköiden käyttöön arviointikehikko, jolla on mahdollista seurata ja arvioida kolmannen tehtävän toteutumista tulevaisuudessa. Kehittämishankkeen tavoitteita toteutettiin kokonaisvaltaisen arviointitutkimuksen (evaluointitutkimuksen) metodein. Kehitetty arviointikehikko muodostettiin monitahoarvioinnin perustalle, eli siihen sisällytettiin sekä yksiköiden sisäiset itsearviointinäkökulmat että yksiköiden ulkopuoliset sidosryhmänäkökulmat. Konkreettisiin arviointimenetelmiin kuuluivat henkilökuntien aivoriihet, sisäinen portfolioarviointi, internetpohjainen sidosryhmäkysely ja sidosryhmien teemahaastattelut. Tässä loppuraportissa esitetään myös hankkeen aikana kertyneitä ideoita arviointikehikon jatkokehittämiselle. Arviointikehikon ydin eli arviointikriteerit muotoiltiin luonteensa puolesta erilaisiksi tarve-, tavoite-, tuotos-, toiminto-, tulos- ja vaikutuskriteereiksi. Esimerkiksi tarvetta ja tavoitetta kartoitettiin yksiköiden yhteiskunnalliseen arvopohjaan sekä osaamistarpeiden ennakointiin liittyvillä kriteereillä. Vastaavasti tuotokset ja toiminnot konkretisoituivat kriteereinä, joilla mitattiin yhteiskunnallista keskustelua ja alueellista kehittämistä tukevan tiedon tuottamista, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja alueellista kehittämistä koskevan tietämyksen välittämistä, vuorovaikutusta ja yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa sekä toimintaa yhteiskunnan kehittämiseksi. Tulokset ja vaikutukset heijastuivat puolestaan kriteereissä, joilla kartoitettiin osaamisen ja työllisyyden tukemista, uuden tietämyksen välittämistä, koulutuksellista tukea alueelliselle kehittämiselle, koulutuksen alueellista yhteistyötä ja verkottamista sekä suorien alueellisten vaikutusten tuottamista. Lopullinen yksiköiden vaikuttavuustulkinta vaati sekä edellä mainittujen yhteistulkintaa että niiden peilaamista yksiköiden strategioihin. YTK:n osalta saadut arviointitulokset viittaavat siihen, että YTK:n erillislaitosaseman ja sisällöllisen fokuksen (tutkimus pääosin maksullista ulkopuolista palvelutoimintaa ja ei perustutkintoja) vuoksi henkilöstöllä on vaikeuksia erottaa kolmas tehtävä muista tehtävistään. YTK:n koko toiminta rakentuu juuri kolmannen tehtävän pohjalle. Tulos oli odotettu monitahoarvioinnin menetelmävalinnan vuoksi. Toisaalta se myös osoittaa, että YTK:n sidosryhmät odottavat meiltä "juuri heille sovellettuja täsmätoimia". YTK:n tutkimusstrategiassa (2006–2010) korostetaan kolmatta tehtävää koko tutkimustoimintaa läpäisevänä tehtävänä, niin että YTK:lla on tärkeä rooli tieteen ja käytännön välisenä toimijana. Kolmatta tehtävää ei siis eroteta omaksi erilliseksi tehtäväkseen. YTK:n koulutusstrategiassa (päivitetty 17.12.2003) ei painoteta suoraan kolmatta tehtävää, vaikka viitataankin YTK:n valtakunnalliseen tehtävään ja opetusministeriön YTK:lle määrittämään yhteiskunnalliseen tehtävään maan ainoana yliopistollisena alaan erikoistuneena täydennyskoulutuskeskuksena. YTK:n henkilökunta katsoi onnistuneensa erityisen hyvin tiedon tuottamisessa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi sekä kestävän kehitykseen, hyvinvointiin ja tasa-arvoon liittyvien yhteiskunnallisten arvojen edistämisessä. Heikoimmin on onnistuttu alueellista kehittämistä koskevan tietämyksen siirtämisessä aluekehityksen tueksi sekä dialogissa ja yhteistyössä muiden aluekehitystoimijoiden kanssa. YTK:n sidosryhmät puolestaan tarkastelevat laitoksen kolmatta tehtävää omista näkökulmistaan. Sidosryhmät katsovat, että YTK on erityisen vahva alan tietämyksen tuottaja ja elinympäristöjen kehittäjä. Laitoksen näkyvyys on huomattava alan toimijoiden keskuudessa, mutta liian vähäistä julkisessa keskustelussa ja kansalaisyhteiskunnan areenoilla. YTK:ta pidetään liian pääkaupunkiseutukeskeisenä. YTK:n strategioissa painottuu varsin näkyvästi kestävän kehityksen teema. Toisaalta laitoksen vahvuudeksi nähtävät hyvinvointiteema sekä yhteiskunnallinen keskustelu eivät priorisoidu aivan kärkeen. YTK:n omien arvioiden mukaan heikoimmin toteutuneet aluekehitysteemat ovat uusitussa tutkimusstrategiassa aiempaa painokkaammin esillä. Sidosryhmien näkemykset onnistuneesta kolmannen tehtävän toiminnastamme osuvat varsin hyvin yksiin strategioiden prioriteettien kanssa. Sidosryhmien heikoimmin onnistuneeksi arvioima kolmannen tehtävän toiminta ei aiheuta erityistä ristiriitaa, sillä kyseessä olevia teemoja ei ole priorisoitu strategioihin aivan ensisijaisiksi. TKK Dipolin asiakkaiden ja oman väen arvioinneista piirtyy hyvin yhteneväinen kuva koulutuskeskuksen tavoitteista, tehtävistä ja niissä onnistumisesta. TKK Dipolin päätehtävä on toteuttaa emokorkeakoulun elinikäisen oppimisen ja ns. kolmanteen tehtävään liittyvää strategiaa. Siinä tärkeintä on TKK:n osaamisen välittäminen läpeensä kansainvälistyneessä ja jopa globaalissa ympäristössä toimivien sidosryhmien tarpeisiin. Varsinkin EU-tasoisen ja valtakunnallista toimintaympäristöä koskevan tiedon jalostamisessa ja välittämisessä TKK Dipoli koetaan vahvaksi. Toinen merkittävä TKK Dipolin vahvuusalue on modernin tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän aikuisopetuksen ja opiskelun sekä työyhteisöjen oppimisen asiantuntijuus. TKK Dipoli kuuluu alan kehittäjien etujoukkoon Euroopassa ja soveltaa osaamistaan myös omassa koulutustoiminnassaan. Kolmantena menestystekijänä TKK Dipolin arvioinnissa esiin nousi sen vahvat verkostot ja verkostomainen toimintatapa. Varsinkin amerikkalaisten yliopistojen täydennyskoulutusyksiköistä käytetään usein kuvaavaa ilmaisua yliopistojen laajentuma, university extention, Se sopii hyvin kuvaamaan myös TKK Dipolia: yhtäältä se suorastaan tunkeutuu työelämän sisään tai ainakin lähituntumaan ja monitoroi sitä ja sen muutoksia ja pyrkii mahdollisimman sofi stikoiduin menetelmin ennakoimaan niitä ja toisaalta TKK Dipoli tuo työelämään tutkimuspohjaista uutta tietoa ja osaamista, jota se ammentaa ei vain omasta takaa vaan koko TKK:n ja verkostojensa kautta globaaleista tietovarannoista. Tällainen on TKK Dipolin strateginen visio. Arvioinnista piirtyvä kuva on rosoisempi: joissakin kohdin todellisuus on koettu hyvinkin tarkasti vision mukaiseksi, mutta pieniä halkeamia ja painaumia siloisesta pinnasta paljastuu. Vaikka TKK Dipoli on vahva kansallisen ja kansainvälisen tason tiedon välittämisessä ja sen tason toimintavalmiuksien ja verkostojen kehittämisessä, alueellisen ja paikallisen tason vaikuttavuudessa ei ole juuri Uuttamaata laajempaa vaikuttavuutta tavoiteltukaan. Eniten parantamisen varaa taas vaikuttaisi olevan oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten hyödyntämisessä omassa koulutustoiminnassa. Molempia yksiköitä keskenään vertaillen nousee esille joitain yhdistäviä ja joitain erottavia tekijöitä. Yksiköiden kolmatta tehtävää yhdistää mm. ulkopuolisen rahoituksen huomattavan suuri osuus molempien kokonaisrahoituksessa sekä asiakaskunnan ja sidosryhmien hyvä tuntemus. Näistä seuraa vahva riippuvuus asiakas- ja sidosryhmistä, mikä onkin oleellinen osa erillislaitosten kolmatta tehtävää. Lisäksi molempien yksiköiden koulutustoiminta on muotoutunut palvelemaan ensisijaisesti kolmannen tehtävän toteutustarpeita. Yksiköillä on myös eronsa kolmannen tehtävän toteuttajina. YTK:lla tutkimustoiminta painottuu astetta näkyvämmin osana kolmatta tehtävää ja TKK Dipolilla sitä vastoin koulutustoiminta. YTK:n tutkimustoiminta saa substanssinsa varsin suoraan kolmatta tehtävää palvelevan tietämyksen tuottamisen kautta ja TKK Dipolin tutkimustoiminta ensisijassa tukee heidän koulutustoimintaansa, jonka tehtävä painottuu tietämyksen tuottamista voimakkaammin osaamisen välittämiseen. Lisäksi yksiköiden substanssin kautta YTK:n kolmas tehtävä painottuu enemmän julkisen sektorin piiriin ja TKK Dipolin sitä vastoin yritysmaailmaan ja kansainvälisille areenoille.
Description
Keywords
Other note
Citation
Permanent link to this item
https://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-010224
Collections
[report] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG