Elvyttävä taskupuisto – Konseptisuunnitelma Helsingin Kallioon

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Location:
Date
2019
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Maisema-arkkitehtuuri
Landscape Architecture
Language
fi
Pages
90 + 17
Series
Abstract
Diplomityön tarkoituksena oli selvittää, miten pieni urbaani viheralue voisi toimia hyvinvointia edistävänä ympäristönä tiiviissä kaupunkitilassa esimerkkinä Helsingin Kallio. Taustalla on käsitys kaupungistumisesta terveyshaasteena, johon voi vastata kaupunkiympäristön suunnittelun kautta. Työ lähestyi taskupuistojen potentiaalista elvyttävyyttä toisaalta ihmisen kokemus keskiössä, toisaalta luonnon tutkimuksissa vahvistettuihin terveyshyötyihin nojaten. Työn lopputuloksena syntyi konseptisuunnitelma elvyttävistä – hyvinvointia ja palautumista suoraan edistävistä – pienistä urbaaneista puistoista. Suunnitelmaa taustoitettiin kirjallisuuskatsauksella sekä tutkivalla osuudella, joka sisälsi maisema-analyysin sekä kaksi kyselyä. Maisema-analyysissä tunnistettiin taskupuistojen koetut aistiulottuvuudet sekä arvioitiin taskupuistojen nykyistä elvyttävyyttä teoriaan ja tutkimukseen peilaten. Tutkivasta lähestymistavasta huolimatta työ ei ole tieteellinen tutkimus. Konseptisuunnitelma taustoituksineen kuitenkin osallistuu keskusteluun pienten urbaanien viheralueiden elvyttävästä potentiaalista, jota ei ole vielä vahvistettu tutkimuksilla. Kyselyiden tulokset antavat viitteitä siitä, että Kalliossa taskupuistolla voi olla suuri merkitys käyttäjän hyvinvoinnille. Kyselyjen vastausten typologisoinnin myötä havaittiin, että sillä, miten vastaajat selittävät puistojen elvyttävyyttä, preferoiduilla piirteillä puistoissa, lähiympäristön merkityksellä sekä koetuilla häiriöillä ja kehittämisehdotuksilla oli paljon yhdistäviä tekijöitä. Kaiken keskiössä olivat vehreys ja luonto. Vehreyden ja luonnon lisäksi läheisyys ja saavutettavuus, ihmiset, estetiikka, turvallisuus, viihtyvyys sekä levollisuus/rauhallisuus ja suojaisuus olivat keskeisiä tekijöitä. Kallion taskupuistoissa tunnistettiin paljon elvyttävän ympäristön piirteitä, mutta toisaalta myös paljon häiriötekijöitä ja kehittämisen tarvetta. Suurimmat ongelmat elvyttävyyden näkökulmasta olivat levottomuus, turvattomuus sekä sotkuisuus. Konseptisuunnitelmassa taskupuistoja kehitettiin ihmisten hyvinvointia paremmin tukeviksi yksittäisin interventioin. Tarkkaavaisuuden palautumisen, ympäristön ymmärtämisen ja tutkimisen sekä stressistä toipumisen painottaminen oli ydinstrategia, joka näkyy eri puistoissa erilaisin elein. Joka puistossa pyrittiin vahvistamaan tunnistettuja koettuja aistiulottuvuuksia. Interventioilla on yhteistä se, että ne pyrkivät tekemään puistoista kiehtovamman sekä vähentämään häiriötekijöitä ja tukemaan turvallisuuden tunnetta.

The object of this master’s thesis was to find out how a small urban green space could function as a health promoting environment in a dense urban setting. The neighbourhood of Kallio in Helsinki served as an example. In the background of this thesis there was an understanding of urbanization as a health-related challenge, which can be answered by means of designing the urban space. The thesis approached the potential restorativeness of pocket parks on one hand with the human experience in focus and on the other hand leaning to the health benefits of nature, which have been confirmed by many studies. The outcome is a concept plan of a network of restorative small urban parks, that promotes well-being and recovery of city dwellers. A literature review and an investigative part of the thesis laid the ground of the concept plan. The investigative part consisted of a site analysis and two enquiries. In the site analysis the perceived sensory dimensions of the pocket parks were identified and their current restorativeness was evaluated. The concept plan participates in the debate of the potential restorativeness of small urban green spaces, which is yet to be confirmed by empirical studies. The results of the enquiries indicate that in Kallio pocket parks can be relevant to the well-being of the users. Via typologization of the enquiries’ replies it was discovered that perceived restorativeness, perceived relevance, preferred qualities and development wishes have many common factors. At the center was greenery and nature. In addition to greenery and nature, also vicinity and accessibility, people, aesthetics, safety, comfort as well as tranquillity and shelter were important factors. Many qualities of restorative environment were identified in the pocket parks of Kallio but at the same time so were many disturbances and a need for development. The biggest problems from the perspective of restorativeness were restlessness, insecurity and messiness. In the concept plan the pocket parks were developed towards supporting human well-being better. The means were individual interventions. Highlighting attention restoration, understanding and investigating the environment as well as stress recovery was the core strategy, which can be seen in the design of the parks with various gestures. What the interventions have in common is that they aim at making the pocket parks more fascinating, reducing distractions and supporting the sense of safety.
Description
Supervisor
Sinkkilä, Jyrki
Thesis advisor
Sinkkilä, Jyrki
Keywords
elvyttävyys, taskupuisto, emootio, tiivis kaupunkirakenne, koetut aistiulottuvuudet, hyvinvointi
Other note
Citation