Kopioinnin merkitys lapsuuden piirustuksissa

Abstract

Opinnäytetyöni on tapaustutkimus, jossa tarkastelen harkinnanvaraisesti valittujen lapsuuden piirustusteni kautta kopioinnin eri ilmenemismuotoja. Tutkin, millaisia ilmaisukeinoja opin muiden kuvien avulla ja mikä merkitys muiden kuvien kopioinnilla oli erityisesti luovuuden kannalta. Analysoin piirustuksiani lähiluvun avulla ja hyödynnän alan tutkimuskirjallisuutta sekä kuvakirjoja lapsuudestani. Kopiointi omassa piirtämisessäni tapahtui kietoutuneena muihin vaikutteisiin, ja ilmiön kokonaiskuvan saamiseksi käytän autoetnografista tutkimusotetta. Tutkielmani lopussa pohdin kopioinnin roolia kuvataiteen opetuksessa.

Piirustusteni esikuvina olivat useimmiten varsin yksityiskohtaiset kuvat. Tyypillisesti piirtämäni kopiot olivat tulkitsevia tai yhdisteleviä. Omat ideani toteutin muuntelemalla esikuvia omien tarkoitusperieni mukaisiksi sekä lisäämällä niihin omia yksityiskohtia. Tämän jalostuksen vuoksi piirustuksissani oli välillä vaikea tehdä rajanvetoa vaikutteiden ja tulkitsevaan kopioinnin välille.

Omia kykyjäni kehittyneemmät kuvamallit olivat tärkeitä havainnoinnin ja piirustustaitojen kehittymisen kannalta. Yksityiskohtaisuudessaan ne pakottivat tekemään tulkintoja ja valintoja. Jonkin kiinnostavan yksityiskohdan löytäminen kuvasta tai siihen liittyvästä tarinasta sai minut joskus kopioimaan ja opettelemaan uusia aiheita. Käytin kopioituja yksityiskohtia luovien tuotosten rakennuspalikoina.

Piirtämisessäni ja kuvallisessa ilmaisussani perustana oli motivaatio, johon vaikutti muiden antama arvostus ja kannustava palaute. Lapsuuden piirtämiseni oli osa laajempaa sosiaalista tapahtumaa, ja piirustuksissani tapahtui kouluiässä jonkin verran mukautumista kaveripiirin temaattisiin preferensseihin ja teknisiin tyyleihin.

Kopiointi on yksi keino monipuolisessa visuaalisessa ilmaisussa, ja kuvataiteen opetuksessa se voi olla hyvä lähtökohta sisällön luomiselle. Kopioinnin kautta voi saada tietoa mieleenjäävällä tavalla kuvan tekoprosessista. Eri aiheista tapahtuvan tulkitsevan kopioinnin ja piirtämisessä tapahtuvan synteesin kautta voi tapahtua oppimista yli oppiainerajojen. Tulkitsevassa kopioinnissa voi tehdä persoonallisia tulkintoja ja yhdistelmiä, joten en näe sitä luovan ajattelun kahlitsijana.

Opettajilla ja vanhemmilla on valtaa ja vastuuta siinä, minkälaisia vaikutteita lapsi saa ja minkälaiseksi hänen ajattelu näiden kokemusten kautta muodostuu. Kouluopetuksessa olisi hyvä huomioida lasten elämismaailma ja viihtymisen merkitys. Oppilaiden kiinnostusalueiden löytäminen edellyttäisi opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat aidossa dialogissa keskenään.

Ympäristössä nähdyt kuvat ja esineet muovaavat ajatuksia ja synnyttävät ideoita. Koska koulun tulee antaa eväitä elämässä selviytymiseen ja itsenäiseen ajatteluun, tulisi kopiointia käsitellä monelta kannalta, kopioinnista keskustellen ja itse kopioiden, tulkintaa unohtamatta.

This thesis is a case study where I examine the modes of copying using my childhood drawings that I chose using purposive sampling. I study what means of expression I learned through the use of pictures and what is the role of picture copying in creativity. I analyze my drawings using close reading and I utilize research literature about the theme and picture books from my childhood. In my drawing, copying was intertwined with many other influences. In order to get a whole picture of the phenomenon, I use autoethnographic method. At the end of this thesis I reflect the role of copying in art education.

The models for my drawings were often detailed images. Typically the copies I drew included interpretation or they were synthesis from several originals. I fulfilled my own ideas in drawings converting different models to my purposes and adding my own details in them. Because of this refinement, it was sometimes difficult to say which drawings were made from influences and which by copying pictures interpretatively.

Copying from more advanced models was important for the development of observation and drawing skills. Detailed models required interpretation and choices when I was copying them. At times, finding interesting details in a picture or story related to it inspired me to copy the picture, and by doing that I learned new things. I used copied details as building blocks for creative works.

My motivation was affected by valuation of others and supportive feedback, which was the basis for my drawing. My drawing was part of a social event. Some conformity to peers' thematic preferences and technical styles can be seen in my drawings at school age.

Copying is one way of visual expression, and it can be a good starting point for creating visual content in art education. Copying makes it possible to get information of image creation process. Interpretative copying from different subjects and synthesis from different sources can cause learning over many disciplines. Because synthesis and personal interpretation can be part of the copying process, I don't see copying as a constraint of creative thinking.

Parents and teachers have the responsibility for what influences a child and how different experiences affect its thinking. Children's lifeworld and enjoyment should not be looked over at school. In order to discover students' interests, a dialogue is needed where both student and teacher are participants.

Pictures and artifacts in surroundings shape our thoughts and have an effect on generating ideas. School should prepare for independent thinking and offer means for surviving in life. Copying should be addressed from different point of views by discussing and doing copying itself without forgetting interpretation.