THE STONE POCKETS the developing of a compact city - the connections to local history, nature and people as a theme

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology | Diplomityö
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Date
1999
Major/Subject
Maisema-arkkitehtuuri
Mcode
MA-94
Degree programme
Language
fi
Pages
53
Series
Abstract
Diplomityöni pohjana on Vantaan kaupungin lähiöparannusohjelman Toimeksiantona laatimani Havukoskenkatu-nimisen kevytliikenneraitin ja sitä ympäröivien piha-alueiden parannussuunnitelma. Tästä työ laajeni huomattavasti sekä sisällöllisesti että alueellisesti. Olen jakanut sekä analyysi- että suunnitelmaosuuden neljään osaan, joissa käsittelen Havukosken itäisimmän osan ulkotiloja asukkaan kokemina sisäkkäisinä vyöhykkeinä: LÄHIPIHA, LÄHIRAITTI, LÄHIPUISTO JA LÄHIVIRKISTYSALUE. Järjestys on sama, jossa alueella varttuva lapsi tai uusi asukas oppii tuntemaan lähiympäristönsä. Näitä kehitetään luomalla uusia sidoksia PAIKALLISEEN HISTORIAAN, LUONTOON JA IHMISIIN. Nykyisellään asuinalueella ei voi havaita historiallista kerrostuneisuutta huolimatta loistavista mahdollisuuksista. Työn käynnistymisvaiheessa laadin suunnittelualueen kerrostalopihoja ja Havukoskenkatua koskevan asukaskyselyn ja myöhemmin järjestin useita asukastilaisuuksia. Alueen kerrostalopihat ovat tilallisesti miellyttäviä ja kesäisin reheviä. Niiden suurimpia ongelmia yleisen ränsistymisen ohella on se, että harvakseltaan sijoitetut leikkivälineet vievät kohtuuttoman suuren osan pihojen alasta. Pihasuunnitelmien pääideana on saman (suur)pihan ympärillä olevien leikkialueiden yhdistäminen siten, että saadaan lisätilaa muille toiminnoille ja eri ikäisille käyttäjille sekä kasvillisuudelle. Olen pyrkinyt tekemään suunnitelmat alkuperäistä 70-luvun henkeä kunnioittaen. Havukoskenkatu on nykyasussaan tilallisesti viehättävä ja kesäisin vehreä, mutta samalla anonyymi ja ränsistynyt. Alun perin toiminta- ja tapaamisaukioiksi ajatellut kolme aukiota näyttävät pysäköintialueilta. Tämän suunnitelmaosuuden pääperiaatteita olivat alkuperäisen hengen säilyttäminen ja toisaalta yhtymäkohtien luominen varhaisempaan historiaan ja ympäröivään kulttuurimaisemaan. Kadulle muodostetaan nimeen liittyvä, talviasua parantava yhtenäinen ilme havu- ja kivinauhoin. Aukioiden nykyisellään vähäistä käyttöä lisätään luomalla kullekin olemassa olevan tilanteen lähtökohtiin pohjautuva funktionsa. Leikkipuisto muodostetaan kahdesta osasta: "Peikkometsästä" ja "Piippalakin kylästä". Leikkipuiston pohjapiirros on historiallisen Hanabölen kylän mukainen. Sen keskellä virtaa hirsistä rakennettu "Keravajoki" koskinen. Tärkeimpiä historiallisia paikkoja edustavat leikkimökit. Alueen vahvuuksista ylitse muiden nousee upean Hanabölenkosken, Keravanjoen ja Hanabölen kylän sekä siihen liittyvän harmonisen kulttuurimaiseman sijainti aivan betonilähiön äärellä. Monilla asukkailla ei kuitenkaan ole tietoa alueen mahdollisuuksista, eikä halua niitä oma-aloitteisesti, ilman kipinää ryhtyä selvittämään. Yhdeksi työn tärkeimmistä tavoitteista nousikin tämän kipinän sytyttäminen ja ympäristön arvokkaiden piirteiden kokemisen helpottaminen. Aluetta kehitetään merkityksellisten paikkojen verkostona ja syntyvän reitistön solmukohtina kulttuurihistorian, luonnon ja maisemien kannalta arvokkaimpia paikkoja. Tärkeimmät kohteet merkitään paasin, jossa on paikasta kertova lyhyt teksti. Muut kauniit tai erityiset paikat merkitään jollain tapaa paikkaa liittyvällä runolla. Joen rannalle rakennetaan pieniä hiljentymispaikkoja ja uusia polkuja. Hanabölenkosken rantatöyrään kuusikon satumaista tunnelmaa vahvistetaan pehmein sammalmatoin ja valoin. Paikkojen merkitsemisen ja käsittelyn kautta toivon kulkijan saavan uudenlaisia elämyksiä ja oivalluksia, joiden kautta hän pystyy syvemmin ymmärtämään lähiympäristönsä arvon.
Description
Supervisor
Rautamäki, Maija
Keywords
Other note
Citation