Hylkeistö – tutkimus yhteiskuntaluokan kokemuksesta taiteellisessa ilmaisussa ja toimijuudessa
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
graph
Language
fi
Pages
78
Series
Abstract
Tutkimus pohtii autoetnografisen aineiston ja teorian avulla millaisia merkityksiä työväenluokkaisella taustalla on taiteelliseen ilmaisuun ja toimijuuteen. Yhteiskuntaluokan ja kulttuurin merkitys kokemuksiin on tärkeä analyysin kohde. Rakenteiden ja subjektiivisten kokemusten vuorovaikutus on tutkimuksen keskiössä. Tutkimuksen teoreettisena perustana on sosiologi Pierre Bourdieun maku- ja distinktioteoria. Siihen liittyvien pääoman muotojen käsitteen avulla on mahdollista tarkastella yhteiskuntaluokkien eroja laajemmin kuin pelkästään talouteen liittyvänä ryhmittelynä. Tutkimusaihetta tarkastellaan kulttuurisen pääoman näkökulmasta, joka on erityisen arvokasta luovilla aloilla. Luokkaa lähestytään nk. 'bourdieulais-skeggsiläisestä' viitekehyksestä, joka korostaa luokan kokemuksellisuutta ja käsittelee luokkaa huokoisena, elävänä ja muuttuvana rakenteena tarkkarajaisten erontekojen sijaan. Kriittisen autoetnografian metodin avulla käyn tutkijana läpi omaa työväenluokkaista taustaani ja siihen liittyviä ulkopuolisuuden kokemuksiani keskiluokkanormia korostavissa ympäristöissä. Tutkimuksessa autoetnografian kertomuksellisuus, taiteellinen aineisto ja teoria käyvät refleksiivistä vuoropuhelua, jossa oivallukset syntyvät kriittisen tarkastelun tuloksena. Tutkimuksen aineisto on taiteellinen projekti Hylkeistö. Se koostuu pääosin hahmokeskeisestä koristekeramiikasta, serigrafiasta ja luonnoksista. Projekti sijoittuu vuosiin 2006–2018. Aluksi tiedostamattomattomat luokkataustasta omaksutut vaikutteet alkavat tutkimuksen myötä tulla näkyväksi epälegitiimeinä makuvaikutteina, arkuutena astua esiin ja saman, miellyttämiseen pyrkivän tyylin toistamisena. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Instagramia yksilöllisyyttä korostavana, kilpailullisena kenttänä, jossa pärjääminen edellyttää yrittäjäminuutta. Sen omaksuminen ei luokkataustasta johtuen ole helppoa. Olisiko taiteen tai designin tekijän toimittava vaikuttajamaisesti ja algoritmejä suosivilla tavoilla saadakseen sisältönsä näkyviin? Tutkimuksen keskeinen päätelmä on, että työväenluokkaisen taustan ja lähtökohdiltaan ohuen kulttuuripääoman merkitys on moninainen taiteelliselle työskentelylle. Päätelmissä nousee esiin erityisesti "ymmärrettäväksi tekeminen". Kyse on luokkaistuneesta ja hallitsevasta dispositiota, sisäisestä ohjeesta, josta on vaikeaa päästä eroon. Työväenluokkataustaisuuteen liittyvä itsensä pienentäminen näkyy mm. teosten pienenä kokona. Myös liikaa tekeminen liittyy taustasta nousevaan epävarmuuteen: kun ei tiedä, mikä on tarpeeksi, tekee mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tutkimus havainnollistaa matkaa henkilökohtaiseen ilmaisuun keskittyneestä tekijästä kohti prosessin myötä heräävää kriittistä ajattelijaa. Taistelevana tutkimuksena se ottaa avoimesti kantaa ja tuo näkyväksi eriarvoisuutta tuottavia mekanismeja, valtarakenteita ja piilotettuja merkityksiä luovilla aloilla.With the help of autoethnographic data and theory, this study considers what kind of meanings a working-class background has on artistic expression and human agency. The importance of social class and culture as an subjective experience is an important part of analysis. The interaction of structures and subjective experiences is at the center of the research. The theoretical basis of the study is sociologist Pierre Bourdieu's theory of taste and distinction. With its concept of the forms of capital, it is possible to look at the differences of social classes more broadly than simply as a grouping related to the economy. The research topic is examined from the perspective of cultural capital, which is especially valuable in creative fields. The class is approached from a frame combining Pierre Bourdieu's and Beverley Skeggs' theories of reference, which emphasizes the experiential nature of the class and treats the class as a porous, living and changing structure instead of precisely defined distinctions Using the method of critical autoethnography, as a researcher I go through my own working-class background and related experiences of being an outsider in environments emphasizing the middle-class norm. In the research, the narrative nature of autoethnography, artistic material and theory engage in a reflexive dialogue, where insights arise as a result of critical examination. The material of the research is the artistic project Hylkeistö (The Herd of The Seals). It mainly consists of figure-oriented decorative ceramics, serigraphy and sketches. The project takes place in the years 2006–2018. At first, the unconscious influences adopted from the class background begin to become visible through research as illegitimate taste influences, timidity to come forward and repetition of the same style that strives to please. The study also examines Instagram as a competitive field that emphasizes individuality, where success requires an entrepreneurial spirit. Adopting it is not easy due to the class background. Should the creator of art also act like an influencer or in ways that favor algorithms in order to get their content visible? The main conclusion of the study is that the meaning of a working-class background and thin cultural capital is multifarios for artistic work. Making everything "understandable" comes to the fore in the conclusions. It is about a class-related and controlling disposition, an internal instruction that is difficult to get rid of. Self-reduction related to working-class background can be seen e.g. in the small size of the works. Doing too much is also related to the uncertainty rising from the background: when you don't know what is enough, you'd rather do too much than too little. This study illustrates the journey from an art-maker focused on personal expression towards a critical thinker who awakens through the process. As critical autoethnography, it openly takes a stand and makes visible the mechanisms, power structures and hidden meanings that produce inequality in the creative fields.Description
Supervisor
Karhumaa, ArjaThesis advisor
Vilkka, HannaKeywords
yhteiskuntaluokat, luokkatietoisuus, kulttuurinen pääoma, autoetnografia, taiteellinen työ, Instagram
