Luonnonmukaisen hulevesien hallinnan sovittaminen olemassa olevaan kaupunkiympäristöön: Selvitys suunnittelun vaiheista ja haasteista esimerkkikohteina Latokartanonkaari ja Agnes Sjöbergin katu Helsingin Viikissä

Abstract

Hulevesi, eli läpäisemättömälle pinnalle päätyvä sade- ja sulamisvesi, voi aiheuttaa tulvia tiiviissä kaupunkiympäristössä sekä veden laadun ja elinympäristöjen heikkenemistä vastaanottavissa vesistöissä. Ilmastonmuutoksen myötä todennäköisesti lisääntyvien sateiden vuoksi hulevesien hallinnan luonnonmukaistamiseen on alettu etsiä uusia keinoja. Yksi tulevaisuudessa merkitystään lisäävä keino on niin kutsutut hulevesien hallinnan ”retrofit”-ratkaisut, jotka sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Retrofit-suunnittelu on kuitenkin haastavaa ja aikaa vievää, eikä siitä ole Suomen olosuhteista juurikaan dokumentoituja kokemuksia.

Tässä kandidaatintutkielmassa perehdyttiin esimerkkinä toimivien tutkimushankkeiden kautta luonnonmukaisen hulevesien hallinnan retrofit-ratkaisujen suunnitteluprosessiin. Esimerkkeinä toimivat Latokartanonkaari ja Agnes Sjöbergin katu Helsingin Viikissä. Suunnitteluprosessista pyrittiin tunnistamaan erilaisia haasteita ja kehitystarpeita, jotka liittyvät etenkin retrofit-ratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on kehitystarpeita tunnistamalla edistää retrofit-rakenteiden suunnittelua tulevaisuudessa.

Tarkasteltavassa prosessissa tunnistettiin vaiheet: 1) lähtötietojen ja kohteen valinta, 2) konseptuaalinen suunnittelu, 3) toteutussuunnittelu ja toteutusasiakirjojen laadinta, 4) rakentaminen sekä 5) seuranta. Kandidaatintyössä keskityttiin vaiheisiin 1-2, jotka olivat osittain päällekkäisiä. Suunnitteluprosessin merkittävimmäksi ominaispiirteeksi havaittiin iteratiivisuus, joka edellyttää toistuvia tapaamisia suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa.

Haasteita havaittiin erityisesti lähtötietojen saatavuudessa ja tarkkuustasossa, jota hulevesien hallinnan retrofit-suunnittelu vaatii. Luonnonmukaisen hulevesien hallinnan teknisessä suunnitteluohjeistuksessa sekä osaamisessa havaittiin merkittäviä puutteita, kuten myös ymmärryksessä haastaviin hulevesirakenteen olosuhteisiin soveltuvista kasvilajeista. Haasteita aiheuttivat myös maanomistusrajojen, infrastruktuurin, rakennusaikaisten toimenpiteiden, kunnossapidon, turvallisuus- ja esteettömyysnäkökulmien sekä tulevaisuuden tutkimustarpeiden huomioiminen suunnittelussa. Näihin näkökohtiin olisi syytä kehittää mahdollisimman hyvää ohjeistusta tulevien retrofit-hankkeiden helpottamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi.