Muotoilijan valta ja käyttäjälähtöisyys

Abstract

Muotoilija kerää huomattavia määriä tietoa potentiaalisista käyttäjistä työskennellessään kaupallisessa kontekstissa käyttäjälähtöisyyden keinoin. Käyttäessään tätä tietoa tuotekehityksessä muotoilijan on mahdollista vaikuttaa potentiaalisten käyttäjien tapoihin toimia arjessaan, eli muotoilijalla on valtaa vaikuttaa käyttäjiin. Lisäksi muotoilun ulkopuolella toimivien henkilöiden ymmärrys muotoilusta voi olla mahdollisesti puutteellista, jolloin muotoilijan valta-asemaa voi olla haasteellista hahmottaa.

Tässä opinnäytteessä pyrinkin avaamaan muotoilijan vallan luonnetta ja vaikutusta ympäristöönsä, jossa hän työskentelee. Valtaa lähestyn ranskalaisen filosofi Michel Foucault´n vallan teorian pohjalta, jossa valta esiintyy ja vaikuttaa normeissa. Tieto, jota muotoilijat keräävät käyttäjiltä ja hyödynnetään tuotekehityksessä, voidaan nähdä pyrkimyksenä ymmärtää käyttäjien ajattelun ja fyysisen toiminnan normeja. Toisin sanoen muotoilija kerää tietoa käyttäjistä ja muovaa tästä tiedosta tuotteita, jotka tulevaisuudessa vaikuttavat siihen miten tulevia tuotteita tullaan muotoilemaan. Muotoilijan vallan vaikutusta tulevaisuuteen arvioin taas muotoiluteoreetikko Tony Fryn defuturing-filosofian avulla.

Haastattelin tutkimusta varten viittä käyttäjälähtöisyyden parissa toimivaa muotoilijaa, joilla pyrin kartoittamaan sitä ympäristöä, jossa muotoilijat työskentelevät. Haastatteluiden tavoitteena oli muodostaa ymmärrys siitä, miten muotoilijat suhtautuvat ja asettuvat suhteessa ympäristöönsä, ja tätä kautta muodostaa valta-asemansa muihin toimijoihin. Haastatteluiden analyysin pohjalta voidaan arvioida, että muotoilijoiden asema val-lan käyttäjinä ei ole laajasti keskusteltu ja siten normalisoitu ajattelun kohde. Kaupallisessa kontekstissa muotoilutoiminnan pyrkiessä olla kannattavaa muotoilija hyödyntää käyttäjien normaaleja tapoja toimia ja ajatella tavalla, joka tukee käyttäjien normien kehitystä odotetulla tavalla, jotta käyttäjien olisi helpompi ymmärtää ja käyttää uusia tuotteita. Muotoilutyön ollessa siis osittain näkymätöntä ja käyttäjien toimintaa normalisoivaa, muotoilun vaikutus tulevaisuuteen voi olla myös huomaamatonta.

Aiheen tutkimista haastatteluiden keinoin olisi mahdollista jatkaa laajentamalla tutkimuksen skaalaa käyttäjiin tai muotoilijoiden kollegoihin, jolloin olisi mahdollista arvioida muotoilun ulkopuolisten toimijoiden suhdetta käyttäjälähtöiseen muotoiluun.