Kaupunkiluonnon esteettinen potentiaali – Tapausesimerkkinä Helsingin Etelasatama

Abstract

Diplomityössä tutkitaan kaupunkiluonnon esteettistä ulottuvuutta. Työ jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tunnistetaan maisema-arkkitehtuurin alalla tapahtuneita kehityskulkuja, joiden seurauksena esteettinen keskustelu on ollut vähäistä alalla viime vuosikymmeninä. Työssä käydään läpi ekologiseen suunnitteluun liittyvää problematiikkaa ja osoitetaan, miten maisema-arkkitehtuurin alalla käydyssä keskustelussa esteettinen ulottuvuus pelkistyy usein visuaaliseksi kuvaksi. Ensimmäisessä osassa perustellaan, miksi ympäristöesteettinen lähestymistapa voisi rikastuttaa maisema-arkkitehtuurin teoriaa.

Työn toisessa osassa tarkastellaan ympäristöestetiikan käsitteiden avulla, millaisia esteettisiä vaikutusmahdollisuuksia kaupunkiluonnolla on kaupunkiympäristössä. Työssä tukeudutaan vahvasti filosofi Petteri Kummalan (2016) aiemmin tekemiin huomioihin väitöskirjassaan Tämä ei ole luontoa! Hybridi, ympäristön luovuus ja urbaani monimuotoisuus. Kaupunkiluonnon esteettiset ulottuvuudet Helsingin keskustan kaupunkitilassa. Työssä todetaan, että kaupunkiluonto vaikuttaa monin eri tavoin arjen kokemukseen kaupungista: kaupunkiluonto tuo kaupunkiympäristöön esimerkiksi ajallista syvyyttä, kaupunkiluonto voi edesauttaa paikan muodostumista ja vaikuttaa kaupungin tunnelmaan. Kaupunkiluonnon esteettinen vaikuttavuus perustuu usein kaupunkiluonnon erilaisiin hybridimuotoihin sekä kaupunkiluonnon luovuuteen.

Työn kolmas osa on tapaustutkimus Helsingin Eteläsataman suunnittelukilpailusta. Keskeisimmiksi teemoiksi kilpailuaineistosta nousevat suunnittelualueen sijainti meren ja vuoren välissä, kilpailuaineiston visuaalista kokonaiskuvaa painottava tarkastelutapa sekä kilpailuaineistosta syntyvä vaikutelma arvokkuudesta. Kilpailuaineistossa ei sanallisteta kokemuksellisuutta, mutta suunnittelijoiden eläytyminen arjen mittakaavaan tulee esille suunnitteluratkaisuja tarkasti tutkimalla.

Työssä avataan kaupunkiluontoon liittyviä merkityksiä ja arvoja, joita ei ole ollut tapana sanallistaa. Työn tuloksena syntyy aiempaa syvempi ymmärrys kaupunkiluonnosta. Työssä puolustetaan kaupunkiluonnon esteettisten arvojen merkitystä osana kaupunkiympäristön kokonaisarvoa ja koettua laatua.

The thesis examines the aesthetic dimension of urban nature, i.e. how urban nature affects our everyday experience. The work is divided into three parts. The first part identifies the developmental paths that have taken place in the field of landscape architecture, as a result of which there has been little aesthetic discussion in the field in recent decades. The work goes through the problems related to ecological design and how the augmentation of the design scale has sometimes brought landscape architecture further away from the physical environment. The work shows how in the discussion in the field of landscape architecture the aesthetic dimension is often reduced to a visual image and justifies why an environmental aesthetic approach could enrich the theory of landscape architecture.

The second part of the work examines, with the help of the concepts of environmental aesthetics, what kind of aesthetic impact opportunities urban nature has in the urban environment. The work relies heavily on the observations previously made by philosopher Petteri Kummala (2016) in his doctoral dissertation This is not nature! Hybrid, environmental creativity and urban diversity. Aesthetic dimensions of urban nature in the urban space of the center of Helsinki. The work states that urban nature affects the everyday experience of the city in many different ways: urban nature brings temporal depth to the urban environment, for example, urban nature can contribute to the formation of a place and influence the atmosphere of the city. The aesthetic effectiveness of urban nature is often based on the various hybrid forms of urban nature and the creativity of urban nature.

The third part of the work is a case study of the Helsinki South Harbor design competition. From the competition material, aspects related to urban nature are identified and evaluated. The most central themes emerging from the competition material are the location of the design area between the sea and the mountain, the way of reviewing the competition material that emphasizes the visual overall picture, and the impression of dignity created by the competition material. The competition materials do not verbalize experientiality, but the designers empathizing with the scale of everyday life can be seen by carefully examining the design solutions.

The work opens up meanings and values related to urban nature, which have not usually been verbalized. The result of the work is a deeper understanding of urban nature as a phenomenon. The work defends the importance of the aesthetic values of urban nature as part of the overall value and perceived quality of the urban environment.