Arkkitehti Jorma Järven vaikutus Suomen uimalarakentamiseen
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
2022
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
ARTS3001
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
52 + 2
Series
Abstract
Kandidaatintyön aiheena on arkkitehti Jorma Järven uimala-arkkitehtuuri, ja tutkimuskysymys on millä tavoin hän vaikutti Suomen uimalarakentamiseen. Järven kaksi toteutettua uimalaa, Helsingin olympialaisia varten rakennettu Uimastadion (1947) ja Kouvolan Urheilupuiston uimahalli (1964), ovat ansioiltaan tunnustettuja, mutta niitä kuten Järven uraa muutenkin on tutkittu vähäisesti. Siten tutkielma täyttää aukkoa paitsi aiemmassa tiedossa Järven uraan liittyen, niin myös tutkielman kirjallisuuskatsauksen havainnon mukaan hajanaisesti dokumentoidussa Suomen uimalarakentamisen historiassa. Puutteellisen aiemman tutkimuksen vuoksi tutkielma perustuu pääasiassa arkistolähteisiin ja aikakauden lehtiartikkeleihin. Nykyaikainen uimalarakentaminen sai alkunsa teollistumisen myötä, ja kehitys Suomessa oli pitkään hidasta: Suomen ensimmäinen nykyaikainen uimala, Yrjönkadun uimahalli avattiin vuonna 1928, ja seuraava yleisölle avoin nykyaikainen uimala eli Järven suunnittelema Helsingin Uimastadion avattiin vasta 1947. Tutkielma esittää, että Uimastadionin suunnittelu koko kansaa palvelevaksi, uimalan ympäröivään luontoon liittäväksi kansankylpyläksi oli koko Suomen tulevaa uimalarakentamista määrittävä käännekohta. Seuraava merkittävä Suomen uimalarakentamista määrittänyt käänne voidaan katso olleen veikkausvoittovarojen jaosta vastanneen Valtion Urheilulautakunnan Uimalavaliokunnan muodostaminen vuonna 1954. Uimaloiden rahoituksesta ja rakennusohjeista päättävän valiokunnan jäsenenä Järvi pääsi vaikuttamaan koko Suomen uimalarakentamisen suuntaan ja periaatteisiin, joiden ansiosta Suomen uimalaverkostoa kehitettiin tasaisesti maan halki ja kaikkia kansalaisia palvelevaksi. Uimalavaliokunnan työn voidaan siis katsoa olevan tärkeä osa Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen tarinaa, ja jo tämän vaikuttajatyön yksistään voidaan katsoa nostavan Järven Suomen uimalarakentamisen historian tärkeimmäksi arkkitehtivaikuttajaksi. Päätelmää vahvistaa suunnittelultaan juuri ennen Järven kuolemaa valmistuneen Kouvolan Urheilupuiston uimahallin rakennustaiteelliset ansiot ja uimalan historiallinen arvo Uimalavaliokunnan työn ja suunnitteluperiaatteiden kiteytymänä. Tutkielma siis antaa paitsi suppean katsauksen Suomen uimalarakentamisen taustoihin, niin myös uutta tietoa tavoista ja periaatteista, joilla Suomen uimalarakentamista ohjattiin 1950-luvun puolivälistä lähtien palvelemaan kaikkien kansalaisten uimaopetusta, kuntoilua ja virkistäytymistä. Lisäksi tutkielma tarjoaa uusia näkökulmia ja vahvistusta Kouvolan Urheilupuiston uimahallin kansallisen tason merkityksestä rakennustaiteellisesti ja historiallisesti erittäin merkittävänä urheilurakennuksena, sekä Uimastadionista jopa kansainvälisesti huomattavana esimerkkinä kestävästä suunnittelusta.Description
Supervisor
Tervo, AnneThesis advisor
Özer-Kemppainen, ÖzlemKeywords
arkkitehti Jorma Järvi, uimala-arkkitehtuuri, uimalarakentaminen, uimahalli, Helsingin uimastadion, Kouvolan urheilupuiston uimahalli, Valtion urheilulautakunnan uimalavaliokunta