Transboundary River Management between China and the other Mekong Countries

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology | Licentiate thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2009
Major/Subject
Vesitalous ja vesirakennus
Mcode
Yhd-12
Degree programme
Language
en
Pages
33
Series
Abstract
The purpose of this thesis is to get a holistic picture of the set-up between China and the downstream countries in the management of shared rivers in Southeast Asia, particularly the Mekong River. This thesis has three parts. The first part presents an analysis of China's role in Integrated Water Resources Management (IWRM) in South and Southeast Asia. The second part discusses the question of whether the downstream countries oppose the dams that China is building on the Upper Mekong River. Finally, IWRM and cooperation between different institutions in the Mekong Region is analysed in the third part. This thesis concludes that despite some progress, the management of the Mekong and other international rivers in the study region still remains fragmented. A particularly clear division can be seen between the lower Mekong countries, which are all members of the Mekong River Commission, and China, which is not a member. However, the level of China's water resources cooperation across borders is not a simple question to answer, as the different actors within the huge Country have very different approaches to the issue. Moreover, there are complex connections between the different riparian countries, which influence China's river construction plans. All the arrangements made for increasing regional energy trade show that the myth of the downstream countries' opposition towards China's upper Mekong dams is not true as far as talking about the national governments. In terms of increasing China's water resources cooperation with its neighbour countries in the future, a very simple but still not often enough acknowledged conclusion is that one cannot expect China to cooperate only to benefit its neighbouring countries - there must he an incentive for China to do so. At the moment, existence of such an incentive does not appear very clear, which also raises a question on whether the other riparian's truly want China to get more involved in the regional cooperation. Moreover, the different regional institutions in the Mekong River Basin appear to work rather separately and coordination between them is not sufficient to support integrated and feasible management of shared water resources. It is also concluded that in the Mekong region, instead of being a goal as such, IWRM could be at best used as a tool for sustainable development and as a framework for cooperation between different water related institutions.

Tämän lisensiaattityön tavoitteena on saada kokonaisvaltainen kuva Kiinan ja alajuoksun maiden välisestä jokien yhteiskäytöstä Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Mekong-joella. Lisensiaattityö jakaantuu kolmeen osaan, joista ensimmäinen analysoi Kiinan roolia yhdennetyssä vesivarojen käytössä (IWRM) Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Toisessa osassa tutkitaan vastustavatko Mekongin alajuoksun maat patoja, joita Kiina rakentaa yläjuoksulle. Viimeisessä osassa tarkastellaan yhdennettyä vesivarojen käyttöä ja erilaisten instituutioiden välistä yhteistyötä Mekongin alueella. Huolimatta jonkinasteisesta edistyksestä, Mekongin ja muiden tutkimusalueen kansainvälisten jokien yhteiskäyttö on työn johtopäätösten mukaan edelleen sirpaloitunutta. Erityisen selvä vastakkainasettelu voidaan havaita Mekongin alajuoksun maiden ja Kiinan välillä, joista edelliset ovat Mekongin jokikomission jäseniä, kun taas Kiina on organisaation ulkopuolella. On kuitenkin huomattava, että Kiinan yhteistyön tasoa on vaikea arvioida johtuen mm. siitä, että eri tahoilla Kiinan sisällä on hyvin erilaisia näkökantoja asiaan. Mekongin eri rantavaltioiden väliset suhteet ovat myös usein monimutkaisia ja vaikuttavat Kiinan jokirakentamista koskeviin suunnitelmiin. Erityisesti alueellisen energiakaupan lisäämiseksi tehdyt järjestelyt osoittavat, että myytti alajuoksun maiden vastustuksesta Kiinan Mekongille rakentamia patoja kohtaan ei pidä paikkansa ainakaan kun puhutaan näiden maiden hallituksista. Kiinan yhteistyöhalukkuuteen vaikuttavista tekijöistä on usein sivuutettu se tärkeä tosiasia, että maan ei voida odottaa tekevän yhteistyötä pelkästään hyödyttääkseen naapurivaltioitaan. Tällä hetkellä Kiinalle koituva hyöty ei ole kovinkaan selvästi nähtävissä ja sen puute herättää myös kysymyksen siitä, haluavatko muut jokivaltiot todellisuudessa Kiinan lisäävän osallistumistaan alueelliseen yhteistyöhön. Mekongin vesivarojen yhteiskäyttöä vaikeuttaa myös se, että alueelliset instituutiot näyttävät toimivan pitkälti eristyksissä toisistaan, ilman riittävää keskinäistä koordinointia tukemaan yhdennettyä ja kestävää vesivarojen käyttöä. Työn johtopäätöksissä todetaan lisäksi, että yhdennetyn vesivarojen käytön (IWRM) tulisi Mekongin alueella toimia pikemminkin kestävän kehityksen työkaluna ja vesivarojen parissa toimivien instituutioiden välisen yhteistyön pohjana kuin tavoitteena itsessään.
Description
Supervisor
Varis, Olli
Thesis advisor
Varis, Olli
Keywords
Integrated Water Resources Management (IWRM), yhdennetty vesivarojen käyttö, China's international rivers, Kiinan kansainväliset joet, Mekong, Mekong, Salween, Salween, Mekong River Comission (MRC), Mekongin jokikomissio (MRC), Greater Mekong Subregion (GMS) Programme,
Other note
Citation